Älä jää ”tunnevajakiksi”, vaan ryhdy kehittämään omaa tunneälyäsi!

Tunneäly vaikuttaa ihmisen onnellisuuteen ja menestykseen vähintään yhtä paljon kuin perinteinen älykkyyden mittari älykkyysosamäärä. Tunneälyn avulla ihminen kykenee rakentamaan vahvempia ja syvempiä ihmissuhteita, menestymään työelämässä sekä saavuttamaan tavoitteita niin omalla urallaan kuin myös henkilökohtaisessa elämässä. Kehittämällä omaa tunneälyä on mahdollista myös tiedostaa ja johtaa tunteitaan, hallita stressiä, muuttaa aikomukset käytännön tekemiseksi sekä sitoutua itselleen tärkeimmiksi kokemiinsa päätöksiin. Tunneäly onkin vähitellen noussut yhä tärkeämpään asemaan keskusteltaessa työelämätaidoista. Lisäksi sen merkityksen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa tekoälyn ja robotiikan vaikutusten näkyessä yhä enemmän työelämässä. Vaikka meillä Suomessa puhutaankin jo varsin paljon tunneälyn merkityksestä työelämässä ja johtamisessa, käytännön työelämässä ja johtamisessa ei sen merkitystä ole vielä ehkä tarpeeksi ymmärretty. Kiinnostus asiaan on kyllä suuri. Se näkyy hyvin luennoilla ja valmennuksissa, joissa kerron tunneälystä ja –johtamisesta. Lisäksi kirjoittamani blogit ja artikkelit ovat herättäneet paljon keskustelua aiheesta.

Tässä kirjoituksessani ajattelin tuoda esille tunneälyn toista puolta eli sitä, mistä asioista voi päätellä omaavansa liian vähän tunneälyä ja miten sitä on mahdollista kehittää. Sitä ennen on kuitenkin hyvä vielä kerrata muistin virkistämiseksi tunneälyn perusasiat.

Tunneälyguru Daniel Golemanin jaottelun mukaan tunneälyssä on viisi osa-aluetta. Ensimmäinen eli omien tunteiden tiedostaminen on tunneälyn avaintekijöitä. Kyvyllä tarkkailla reaaliaikaisesti tunteitaan on aivan oleellista ihmisen itsensä tiedostamisen ja itseymmärryksen syntymiselle. Tätä kykyä hyödyntämällä hän pystyy tekemään luotettavia omaa elämää koskevia päätöksiä. Omien tunteiden tiedostaminen myös kehittää ihmisen realistista itseluottamusta. Ilman kykyä tiedostaa omia tunteitaan ihminen jää, itse sitä havaitsematta, omien tunteittensa armoille.

Toisena tunneälyn osa-alueena voidaan pitää omien tunteiden hallintaa. Kun tunnistaa omat tunteensa, pystyy myös hallitsemaan niitä. Tämä auttaa ihmistä välttämään tunneperäistä ylireagointia ja primitiivireaktioita, jotka sumentavat pahimmillaan hänen arvostelukykynsä täysin. Tunnekuohun vallassahan ihminen ei kykene kuuntelemaan toista ihmistä puhumattakaan, että hän kykenisi tekemään mitään järkeviä päätöksiä. Tunteita hallitsemalla ihminen pystyy helpottamaan päätöksentekoaan pyrkiessään tavoitteisiinsa.

Kolmanneksi, valjastamalla omat tunteensa itsensä motivointiin tuottaa se hankalissakin tilanteissa tuloksellista ja luovaa toimintaa millä tahansa elämän alueella. Ihmisen on aina helppo tehdä lupauksia, mutta niiden toteuttaminen vaatii selkärankaa ja motivoitumista, asian saamiseksi valmiiksi. Jos näin ei käy, ihmisen toiminta jää usein lyhytaikaisten impulssien mukaan toimimiseksi eikä johda mihinkään kestäviin tuloksiin. Motivoituminen luo innostuneisuutta, aloitekykyisyyttä, rohkaisee ponnisteluissa sekä kasvattaa myös sitä sisua.

Neljänneksi, muiden ihmisten tunteiden tunnistaminen, empatia, on ihmissuhdetaitojen tärkeä peruskivi. Ymmärrys muiden ihmisten tunteista, kyky nähdä asioita myös heidän kannaltaan sekä taito luoda yhteishenkeä ja toimia erilaisten ihmisten kanssa ovat tärkeitä työelämätaitoja. Erityisesti johtamisessa tarvitaan empatian kykyä paljon, sillä omaamalla sitä hyvä johtaja kykenee pienistäkin merkeistä päättelemään, mitä muut ihmiset tahtovat. Näin hän pystyy päätöksiä tehdessään ottamaan myös muut ihmiset ja heidän tunteensa huomioon.

Viidentenä tunneälyn osa-alueena voidaan pitää sosiaalisia eli ihmissuhdetaitoja. Nämä merkitsevät kykyä vaikuttaa muiden ihmisten tunteisiin, mikä edesauttaa menestymistä työyhteisössä. Ihmisellä on tällöin kyky myös luoda sosiaalisia verkostoja, hän hallitsee erilaisia sosiaalisia tilanteita ja omaa kyvyn sujuvaan vuorovaikutukseen sekä kykenee toimimaan ryhmä- ja tiimityössä erilaisten ihmisten kanssa. Johtamisessa ihmissuhdetaitojen hallinta korostuu alaisten motivoimisessa.

”Alhainen tunneäly on ongelma, jolla voi olla vaikutusta erittäin monissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa”

Alhainen tunneäly on ongelma, jolla voi olla erittäin paljon vaikutusta monissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Toisinaan voi nähdä tilanteita, joissa omat työkaverit, esimiehet, alaiset, ystävät, perheenjäsenet sekä muut lähipiirin ihmiset selvästi kipuilevat omien huonojen tunneälytaitojensa kanssa. Joskus taas jokainen itsekin kokee olevansa vastaavassa tilanteessa. Vajavaiset tunneälytaidot tekevät sosiaalisista tilanteista varsin hankalia sekä aiheuttavat niihin monenlaista jännitystä. Tämän vuoksi onkin selvää, että tunneälytaitoihin kannattaa jokaisen ihmisen panostaa sekä niitä pitää myös jatkuvasti kehittää. Mistä sitten voi päätellä, että ihmisellä on heikot tunneälytaidot? Merkkejä on monia, tosin niiden tulkinta ei saa kuitenkaan olla liian suoraviivaista. Nämä merkit ovat ainoastaan suuntaa antavia.

1. Ihminen väittää jatkuvasti vastaan tai jopa heti ensimmäiseksi läväyttää tylyn ”ein”. Kaikki varmaan tuntevat ihmisiä, joilla on tapana joutua kiistoihin ja jopa riitoihin muiden ihmisten kanssa. Jotkut ovat jopa sellaisia, että he jo periaatteestakin vastaavat toiselle ”ei” ennen kuin ovat edes miettineet, onko toisen kertomassa asiassa järkeä vai ei. Tämä tuo esille hyvin se, että alhaisen tunneälyn omaavat ihmiset eivät ymmärrä toisen tunteita. Näin he löytävät itsensä herkästi kiistelemässä muiden kanssa huomioimatta ollenkaan toista ihmistä sekä hänen tuntemuksiaan ja näkökulmaansa asiaan.

2. Ihminen ei ymmärrä toisen ihmisen tunnetiloja. Alhaisen tunneälyn omaavat ihmiset ovat usein täysin ”pihalla” toisten ihmisten tunteista. He eivät tajua omien puolisoittensa olevan vihaisia tai eivät ymmärrä työkaverinsa olevan hermostuneita. Ei vaikka heille asiasta kerrottaisiinkin! Itse asiassa he jopa usein suuttuvat, jos muut ihmiset osoittavat heidän olevan ymmärtämättömiä muiden tunteista. Tunteet ja niiden ottaminen esiin ylipäänsä ärsyttävät alhaisen tunneälyn omaavia ihmisiä suuresti. He korostavat mielellään aina järkeä tunteitten jäädessä taka-alalle.

3. Ihminen ajattelee muiden olevan yliherkkiä. Alhaisen tunneälyn omaavilla ihmisillä on tapana usein heittää ”läppää” epäsopivista aiheista ja vieläpä epäsopivaan aikaan. Esimerkiksi he voivat jopa vitsailla hautajaisissa tai traagisen tapahtuman jälkeen. Itse he kokevat olevan suuriakin vitsinikkareita. Jos muut ihmiset sitten hermostuvat heidän vitseistään, pitävät he näitä ihmisiä yliherkkinä ja huumorintajuttomina tosikkoina. Koska alhaisen tunneälyn omaavat ihmiset eivät ymmärrä muiden tunteita, eivät he osaa myöskään tulkita erilaisiin tilanteisiin liittyvän tunneilmaston edellyttämää käyttäytymiskoodia sekä sopivan käytöksen merkitystä.

4. Ihminen kieltäytyy kuuntelemasta muiden ihmisten erilaisia näkökulmia asioihin. Alhaisen tunneälyn omaavilla ihmisillä on taipumuksena kuvitella olevansa aina oikeassa. Tämän takia he puolustavat omia näkemyksiään usein erittäin kiivaasti ja kieltäytyvät kuuntelemasta muiden eriäviä mielipiteitä asiasta. Tämä erityisesti näkyy silloin, jos muut ihmiset ovat kriittisiä heitä kohtaan sen takia, etteivät he ota muiden tunteita huomioon. Lisäksi tunnevajetta kokevat ihmiset ovat asenteiltaan pessimistisiä sekä ylikriittisiä muiden tunteita kohtaan.

5. Ihmisellä on tapana syyttää muita ihmisiä myös omista virheistään. Alhaisen tunneälyn omaavat ihmiset harvoin ymmärtävät, että heidän omat tunteensa voivat johtaa ongelmiin. Sitten kun asiat menevät pieleen, heidän ensimmäinen reaktionsa on syyttää asiasta muita ihmisiä. On hyvin tyypillistä, että he syyllistävät muiden ihmisten käyttäytymistä omaan toimintaansa tai vaihtoehtoisesti sen puutteeseen. He jopa pyrkivät tuomaan esille käsitystään siitä, että heille ei itse asiassa annettu mitään muuta mahdollisuutta toimia kuin he toimivat. Heidän mielestään muut ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet tilannetta. Tämä taipumus olla ottamatta vastuuta johtaa usein siihen, että tunneälyttömät ihmiset tuntevat itsensä katkeriksi uhriutumalla näin helposti.

6. Ihminen ei kykene selviytymään tunnevirittyneistä tilanteista. Vahvat tunteet, niin omat kuin muidenkin, ovat erittäin vaikeasti ymmärrettäviä, jopa pelottavia, niille ihmisille, joilla on alhainen tunneäly. Näillä ihmisillä on taipumuksena pyrkiä mahdollisimman nopeasti poistumaan niistä tilanteista, jotka sisältävät vähäistäkin tunnelatausta. Ylipäänsä heidän pyrkimyksenään on välttää kaikkia niitä tilanteita, jotka vähänkin sisältävät viitteitä tunteista. Alhaisen tunneälyn omaavat ihmiset pyrkivät ylipäänsä peittämään omat tunteensa kaikissa tilanteissa kaikin mahdollisin keinoin.

7. Ihmisellä on usein yllättäviä ja rajuja tunnepurkauksia. Tunteiden hallinta on yksi viidestä tärkeästä tunneälyn osa-alueesta. Ihmiset, joilla on alhainen tunneäly, ovat usein vaikeuksissa niin omien tunteiden ymmärtämisessä kuin myös niiden hallinnassa. Heillä on usein taipumuksena saada odottamattomia ja hallitsemattomia tunteiden purkauksia, kuten esimerkiksi raivo- tai itkukohtauksia. Etenkin esimiesroolissa tällä on suuri merkitys, sillä näin toimiessaan heitä voidaan kyllä pelätä, mutta heitä ei voi arvostaa.

8. Ihmisellä on vaikeuksia ylläpitää ystävyyssuhteita. Koska alhaisen tunneälyn omaavat ihmiset ovat usein, tai ainakin vaikuttavat olevan, karskeja ja tunteettomia, heillä on vaikeaa ylläpitää pysyviä ja syvällisiä ystävyyssuhteita. Läheiset ihmissuhteet perustuvat yhteiseen ”ota ja anna” –periaatteeseen, tunteiden jakamiseen, myötätuntoon, empatiaan sekä tiiviisiin tunnesiteisiin. Jos ihmisen tunneäly on alhaisella tasolla, on hänellä vaikeuksia juuri näissä asioissa.

9. Ihmiseltä puuttuu kyky empatiaan. Jos ihmisellä on huonot tunneälytaidot, ei hän ymmärrä muiden ihmisten tunteita. Tämän takia hän ei myöskään kykene kokemaan empatiaa muita ihmisiä kohtaan. Koska he eivät ymmärrä muiden tunteita, eivät he myöskään kykene asettumaan muiden ihmisten asemaan. Tämän takia hän vaikuttaa muiden silmissä itsekkäältä ja itseriittoiselta idiootilta.

”Onko mahdollista päästä pois tuosta ”tunneälyttömyyden” kierteestä ja pystyä kehittämään omaa tunneälyään?”

Onko sitten mahdollista päästä pois tuosta ”tunneälyttömyyden” kierteestä ja pystyä kehittämään omaa tunneälyään? Vastauksena tähän voi sanoa, että kyllä voi, mutta se edellyttää ihmiseltä kahta tärkeää kykyä. Ensimmäiseksi, se edellyttää kykyä tunnistaa itsessään tunneälyn vajeet ja toiseksi, se vaatii vahvaa sitoutumista ja kärsivällisyyttä kehittää omaa tunneälyään. Tunneälyn kehittämiseksi on olemassa muutamia toisiaan täydentäviä ”askeleita”. Ensimmäiseksi, on tärkeää saada ja ottaa vastaan omasta toiminnastaan ja käyttäytymisestään palautetta muilta ihmisiltä. Oman itsensä tiedostaminen on tärkeä asia. Tunneälyä ei voi kehittää ennen kuin saa tietoa itsestään. Tämän takia muiden antama palaute on erittäin tärkeää. Tämän askeleen merkitys on siinä, että tässä vaiheessa itsensä kehittäjä saa tietoa siitä, mitä hän muiden mielestä tekee ja mitä taas ei. Tämän vuoksi palautetta on tärkeää kuunnella tarkoin, yrittää ymmärtää sitä sekä ottaa siitä opiksi ja ottaa opit oman kehittämisensä ohjenuoraksi. Palaute voi ensin tuntua pahalta, mutta loppujen lopuksi sen avulla tunneälyn kehittäminen on mahdollista aloittaa.

Toiseksi, tunneälyn kehittämisessä on tarkkaan varottava aikomusten ja vaikutusten välistä kuilua. Ne ihmiset, joilla on alhainen tunneälytaso, usein aliarvioivat omien sanojensa ja tekojensa negatiivista vaikutusta muihin ihmisiin. He ummistavat silmänsä sen välillä, mitä he aikovat sanoa ja sillä, mitä muut todella kuulevat heidän sanovan. Ero on usein päätä huimaava. Tämän vuoksi on aina tärkeää miettiä, miten omat sanat tulevat vaikuttamaan muihin ja onko tämä juuri se tapa, miten niiden pitääkin vaikuttaa ihmisiin. Jos ristiriita aikomusten ja vaikutusten välillä on suuri, kannattaa pohtia uudelleen omaa kommunikointiaan.

”Jos ihminen haluaa kehittää omia tunneälytaitojaan, hänen on pysähdyttävä ajattelemaan omaa itseään ja toimintaansa”

Kolmanneksi, on aina hyvä välillä pysähtyä hetkeksi ajattelemaan. Ihmisellä, jolla on korkea tunneälytaso, on aina useampia erilaisia vaihtoehtoja toimia erilaisissa tilanteissa, myös niissä yllättävissä ja haastavissa. Hän ei pahoissakaan tilanteissa paina herkästi paniikkinappulaa ja rupea toimimaan päättömästi. Toisin on alhaisen tunneälyn omaavan ihmisen laita. Hän usein reagoi tilanteisiin rajusti ilman, että ajattelee toimintansa seurauksia. Hän esimerkiksi voi pudottaa alas toisten ihmisten ideoita ajattelematta ollenkaan niiden hyviä puolia tai hän voi esimiehenä toimiessaan haukkua työntekijänsä aivan silmittömän raivon vallassa ilman, että ajattelee tekonsa seurauksia sekä työntekijälleen että omaan johtajuuteensa. Tämän vuoksi, jos ihminen haluaa kehittää omia tunneälytaitojaan, hänen on pysähdyttävä ajattelemaan omaa itseään ja toimintaansa. Hänen on pysähdyttävä kuuntelemaan itseään ja muita ihmisiä. Kuuntelemalla hän oppii paljon omasta itsestään sekä myös muiden ihmisten tavasta tuntea, ajatella ja toimia. Pysähtymällä edes hetkeksi hän saa paljon eväitä oman itsensä kehittämiseen.

Neljänneksi, ihmisen on opittava näkemään asioita myös toisen ihmisen kannalta. Nykyisessä maailmassa itsekkyydestä on tullut liian monen ihmisen normitoiminnan ja käyttäytymisen ”käyntikortti”. Tämä tuhoaa niin ihmissuhteita kuin myös ihmisiä itseään sisältä. Kun toimitaan sosiaalisissa tilanteissa, ja varsinkin jos halutaan syventää ihmissuhteita, on ajateltava omia toimiaan ja tekojaan myös toisen ihmisen näkökulmasta. Empatia tarkoittaa asettumista toisen asemaan. Jos haluaa kehittää omaa tunneälyään, merkitsee se myös empatiaan panostamista. Sen merkitys käytännössä on sitä, että kun tuo esille omia näkemyksiään, niin ennen kuin jyrää niitä eteenpäin, on kyettävä näkemään ja miettiä asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta. Tällöin on pysäytettävä junan kulku hetkeksi ja on annettava toiselle myös mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta. Tämä edellyttää malttia ja keskittymistä todella kuuntelemaan toista ihmistä. Näin molempia osapuolia huomioimalla asia etenee parhaimmalla mahdollisella tavalla.

”Tunneälyn vahvistaminen vaatii ihmiseltä itseltään vahvaa motiivia, itsekuria, vahvaa uskoa ja sitoutumista asiaan”

Alhainen tunneälytaso voi aiheuttaa monenlaista tuhoa ihmisen elämässä, niin henkilökohtaisella tasolla kuin myös työelämän puolella. Ihminen toimii pahimmillaan kuin se kuuluisa vauhkoontunut elefantti posliinikaupassa tuhoten kaiken liikkuessaan ja jättäen jälkeensä pelkkiä pirstaleita. Tällainen ihminen herkästi tuhoaa ihmissuhteitaan usein itse ollenkaan ymmärtämättä omia tekojaan. Tämän takia tällainen ihminen on saatava pysähtymään ja ajattelemaan omaa käyttäytymistään ja toimintaansa. Realistisella palautteella tässä on tärkeä tehtävänsä. Tässä on hyvä kuitenkin muistaa, että alhaisen tunneälyn omaavan ihmisen kohdalla tilannetta voidaan pitää aivan samana kuin alkoholistin kanssa. Alkoholismista ei voi alkaa parantua ellei alkoholisti itse myönnä olevansa alkoholisti. Samoin alhaisen tunneälyn omaavan ihmisen on ensin myönnettävä oma tunneälyttömyytensä. Tästä ahaa-elämyksestä alkaa vasta se kehitys eteenpäin. Tunneälyn vahvistaminen vaatii ihmiseltä itseltään vahvaa motiivia, itsekuria, voimakasta uskoa ja sitoutumista asiaan sekä myös sitoutunutta tukiverkkoa hänen ympärillään. Mutta kuten jo vanha sanontakin sanoo: ”Alku aina hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo!”. Kun ihminen toimii kärsivällisesti ajan kanssa, harjoittelee ahkerasti, käsittelee saamaansa palautetta rakentavasti, alkavat tulokset pikkuhiljaa parantua. Lopulta hän kykenee nostamaan itsensä tunneälyttömyyden suosta kuivalle maalle tunneälykkääksi ihmiseksi.

Esa Lehtinen

 

Kommentti artikkeliin “Älä jää ”tunnevajakiksi”, vaan ryhdy kehittämään omaa tunneälyäsi!”
  1. avatar Kati Krysoll sanoo:

    Kylläpä on kivaa luettavaa! Asiaa tiedolla ja kevyesti! Kiitos!

Jätä kommentti

css.php