Johtamisen tuho vai uusi uho – Viekö tekoäly ihmisiltä vallan vai nostaako se johtajuuden uuteen sfääriin?

Hokemaa ”työelämä on murroksessa” toistetaan nykyään lähes jokaisessa viestimessä ja tilaisuudessa. Sitä on toistettu jopa niin paljon, että se on alkanut pikkuhiljaa kuulostaa kuluneelta lauseelta ja kliseeltä, vaikka sen pitäisi ennemminkin herätellä poliitikkoja, johtajia ja organisaatioita valmistautumaan tulevaisuuden kohtaamiseen. Ihmisten kanssa keskusteltaessa havaitsee hyvin, että monet eivät vielä ole riittävän hyvin avanneet silmiään kohtaamaan todellisuutta. Tämän hetken avainsanoja ovat ”digitalisaatio”, ”tekoäly” ja ”robotisaatio”. Nämä kolme asiaa ovat juuri niitä tekijöitä, joilla on suuri vaikutus yhteiskuntiimme, talouteemme, työelämäämme sekä elämäämme ylipäänsä. Se on nyt jo tullut selväksi, että esimerkiksi tulevaisuudessa ammatit tulevat olemaan varsin erilaisia kuin nykyään. Monia nykyään yleisiä ammatteja tulee häviämään työelämän historian roskakoriin, mutta niiden tilalle tulee lukuisia sellaisia ammatteja, joita emme vielä edes tiedä olevan joskus olemassa. Tämä kehitys aiheuttaa suuria haasteita paitsi työelämän organisaatioille, mutta etenkin koulutusjärjestelmällemme sekä erityisesti ammattikoulutukselle. Voidaankin hyvin sanoa, että useimmat nykypäivän koululaiset tulevat tulevaisuudessa kouluttautumaan ammatteihin, joita ei vielä ole olemassakaan. Lisäksi emme me nyt työssä olevatkaan välttämättä voida tuudittautua lepäämään laakereillamme ja pysyä eläkkeelle saakka nykyisissä ammateissamme, vaan me monet joudumme uudelleenkoulutukseen ja jatkokoulutukseen pysyäksemme jatkossakin työmarkkinakuntoisina.

”Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?”

Nämä kehityslinjat eivät voi tietenkään olla vaikuttamatta myös johtamiseen. Jos ja kun siis työelämä on murroksessa, niin kyllä muutoksen tuulet näkyvät myös organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisessa ja esimiestyössä. Edellä mainituista tulevaisuuden avainasioista, digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja tekoälystä, ehkä eniten pelkoa tuntuu ihmisissä aiheuttavan tekoäly, jonka pahimmillaan epäillään ottavan meiltä ihmisiltä vallan ja suistavan ihmiskunnan tuhoon. Mutta onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Tässä artikkelissani pyrin antamaan vastauksen tähän kysymykseen tuomalla esille sitä, mitä merkitystä ja vaikutuksia tekoälyllä on johtamiseen.

”Tekoälyä voidaan pitää teknologisena luomuksena, joka on suunniteltu jäljittelemään loogisia ajatuskuvioita tiedon käsittelyssä”

Tietenkin tässä on hyvä ensiksi lyhyesti määritellä, mitä tekoälyllä oikein tarkoitetaan. Wikipedian määritelmän mukaan ”tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.” Pähkinänkuoressaan tekoälyä voidaan siis pitää teknologisena luomuksena, joka on suunniteltu jäljittelemään loogisia ajatuskuvioita tiedon käsittelyssä. Mikä taas tekee tekoälystä älyn, liittyy siihen, että se kykenee myös oppimaan ja kehittymään samoin kuin ihminen omassa kasvuprosessissaan kasvaessaan vauvasta aikuiseksi. Ehkä suurin syy, miksi tekoälyä monet pitävät uhkana liittyy siihen, että pelätään tekoälyn nopeassa kasvu- ja oppimisprosessissaan nopeuttavan teknologista ja sosiaalista muutosta niin paljon, etteivät ihmiset ehdi sopeutua siihen. Tämä taas näiden uhkakuvien luojien mukaan johtaa siihen, että ylivertainen tekoäly saattaa esimerkiksi päihittää finanssimarkkinat, ihmistutkijat, ihmisjohtajat ja pahimmillaan kykenee synnyttämään aseita, joita ihminen ei pysty edes ymmärtämään. Lopputuloksena olisi siis se, että tekoäly loppuen lopuksi ottaa vallan ihmiseltä. Mutta onko tosiaan kuva tekoälystä näin mustavalkoinen?

”Suurin osa organisaatioista on alkanut hyödyntää tekoälyä joko automatisoidakseen tai parantaakseen rutiineja tai tehottomia prosessejaan”

Tekoälyn merkitystä johtamiseen on tutkittu monissa tutkimuksissa ja kyselyissä. Suuren kansainvälisen it-alan konsultointiyrityksen Infosys:n maailmanlaajuisessa organisaatioiden ylimmälle johdolle suunnatussa kyselytutkimuksessa vuonna 2017 tuli esille myös myönteisiä näkemyksiä tekoälyn merkityksestä johtamiseen. Kyselyn mukaan suurin osa organisaatioista on jo nyt alkanut hyödyntää tekoälyä automatisoidakseen ja parantaakseen rutiineja tai tehostamaan huonosti toimivia prosessejaan. Kyselyssä tuli esille myös se, että vaikka tekoälyteknologiat ovat vielä lapsenkengissä, jopa 90 prosenttia johtajista koki, että tekoälysovelluksista on jo nyt merkittävää hyötyä heidän organisaatioissaan. Tällä hetkellä suurimmat hyödyt tekoälystä he näkivät prosessien tehostumisessa, tuottavuuden kasvussa sekä aikaisempaa paremmassa turvallisuudessa, sisäisessä valvonnassa ja riskien johtamisessa.

Infosys:n kyselyssä tuli esille myös se, että tekoälyteknologiat ovat tulossa organisaatioissa myös yhä enemmän ihmistoimintaan. Tämä johtuu siitä, että organisaatioissa on havaittu, että tekoäly päihittää ihmistyön tarkkuudessa ja tuottavuudessa. Kysely toi esille myös sen, että organisaatioiden johdossa ollaan hyvin tietoisia tekoälyn mahdollisista eettisistä ja inhimillisistä haasteista, sillä lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista johtajista toivat esille heidän työntekijänsä huolen siitä, että tekoäly korvaisi heidät työssään. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että organisaatioiden tulee yhä enemmän ja paremmin integroida työntekijänsä mukaan tekoälyn tehokkaaseen käyttöönottoon kehittämällä työntekijöiden osaamista sekä panostamalla tarvittaessa heidän uudelleenkoulutukseen. Näin henkilöstö ei kokisi tekoälyä uhkana itselleen.

Kyselyn vastauksista selvisi myös, että vastaajien mukaan tekoälyteknologiat vaikuttavat merkittävästi myös johtamiseen. Heidän mukaansa suurimmat vaikutukset näkyvät operatiivisessa tehokkuudessa, ketteryydessä, reagoinnissa muutoksiin sekä kyvyssä säilyttää kilpailukyky löytämällä oikeat ihmiset ja kyvyt oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. Johtajien suuri enemmistö on myös luottavaista omien organisaatioittensa johtoryhmien kykyyn johtaa tehokkaasti tekoälyn käyttöönoton jälkeenkin. Lisäksi heidän mielestään tekoälyn käyttöönotto hyödyntää myös työntekijöitä kaikilla organisaation tasoilla.

”Tekoäly ei vie ihmisjohtajilta valtaa”

Niin, nyt on hyvä paikka vastata otsikossa esittämääni kysymykseen eli viekö tekoäly ihmisiltä vallan vai nostaako se johtajuuden uuteen sfääriin? Ymmärrän, että on hyvin modernia ja suosittua tällä hetkellä ennustaa, että keinoäly on uhka ihmisen johtajuudelle. Olisi todella helppo sanoa, että tekoälyn tehtävänä on ensin kasvattaa, kehittää ja lopulta korvata ihmisen johtajuus niin organisaatioissa ja lopulta koko maailmassa. Totta kai tulevaisuutta on aina erittäin vaikeaa ennustaa, mutta ainakin useimpien asiantuntijoiden mukaan tekoäly ei vie ihmisjohtajilta valtaa. Se on kuitenkin faktaa, että keinoäly muuttaa johtajuutta ja johtamisessa vaadittavia taitoja. Miten siis tekoälyn vaikutus tulee näkymään tulevaisuudessa käytännön johtamisessa? Mitkä johtamistaidot korostuvat tekoälyn aikakaudella?

”Ihmisen paremmuus johtajana korostuu ihmisten johtamisen puolella”

Ennustajaeukkona toimiminen on tietenkin haastava tehtävä, mutta on erittäin todennäköistä, että tekoälyn vaikutus tulee näkymään enemmän johtamisen ”kovilla” alueilla eli alueilla, mitkä kuuluvat kognitiiviseen tiedon ja tosiasioiden prosessointiin. Tekoälyllä on vaikutusta myös johtamisen ”pehmeällä” puolella. Tämä ei kuitenkaan johda siihen, että tekoäly syrjäyttäisi ihmisen johtajana. Ainakin tämän hetkisen tiedon mukaan ihmisen paremmuus johtajana korostuu nimenomaan ihmisten johtamisen alueilla, kuten ihmisen luonteenpiirteiden, mielipiteiden ja käyttäytymisen huomioimisessa yhteisen päämäärän ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä korostuu etenkin tunneälyn ja tunnejohtamisen merkitys. Ihmisjohtajan asemaa vahvistaa vielä se, että monien tutkijoiden mukaan neljännessä teollisessa vallankumouksessa nousee esille ainakin neljä ihmisjohtajiin liitettävää ominaisuutta eli nöyryys, sopeutumiskyky, kyky visioida sekä sitoutuneisuus omaan organisaatioon ja sen henkilöstöön. Ihmisjohtaja on näillä osa-alueilla, ainakin toistaiseksi vielä, kilpailukykyinen tekoälyn kanssa. Seuraavassa tarkastelen näitä johtamisen elementtejä hieman tarkemmin.

”Johtajien pitää olla halukkaita etsimään sekä oppimaan uutta tietoa niin oman organisaationsa sisältä kuin myös sen ulkopuolelta”

Jokainen hyvä johtaja tietää, että nöyryys ei ole mitään nöyristelyä, vaan se on merkki tasapainoisesta ja hyvän itsetunnon omaavasta ihmisestä. Nöyryyden merkitys hyvän johtajan ominaisuutena korostuu siinä, että nopean ja jatkuvan muutoksen aikakaudella on jokaisen johtajan tärkeää ymmärtää, että se mitä hän ei tiedä on yhtä arvokasta kuin se, mitä hän tietää. Ilman tämän viisauden ymmärtämistä johtaja helposti jämähtää vanhoihin tapoihinsa ja rutiineihinsa sekä rakentaa muurin ympärilleen estääkseen uuden tiedon vastaanottamisen. Tekoälyn aikakautena johtajien pitää olla halukkaita etsimään sekä oppimaan uutta tietoa niin oman organisaationsa sisältä kuin myös sen ulkopuolelta. Heidän on myös opittava luottamaan niihin ihmisiin, jotka tietävät enemmän kuin he itse. Heidän on ymmärrettävä, että uutta hyödyllistä tietoa voi tulla myös ihmisiltä, jotka ovat heitä paljon nuorempia, kokemattomampia tai hierarkiassa heitä alempana. Tätä tiedonsiirtoa voi helpottaa esimerkiksi toimivan mentorointiohjelman kehittämisellä. Tällaisia ohjelmia ovatkin jo monet kaukonäköiset yritykset perustaneet. Näin saadaan tieto kulkemaan organisaation sisällä ja jopa sen ulkopuolelta.

Organisaatiotasolla sopeutumiskyvyllä tarkoitetaan valmiutta sekä uudistaa toimintaa että vastata mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti mahdollisuuksiin ja uhkiin, joita organisaatio kohtaa toiminnassaan. Henkilökohtaisella tasolla taas sillä tarkoitetaan avoimuutta uusille ideoille, oman mielipiteen muuttamista, vaikka se tuntuisi loukkaavan tai uhkaavan omaa egoa. Lisäksi tärkeää on tämän päivitetyn mielipiteen kertominen avoimesti kaikille sidosryhmille. Tällainen johtaja ymmärtää, että turhamaisuus ja ylpeys ovat lopun alkua eikä siis johda mihinkään. Tekoälyn aikakautena oman mielipiteen muuttaminen pitää nähdä enemmänkin vahvuutena tehostaa omaa päätöksentekoaan kuin heikkoutena tai uskottavuuden puutteena. Sopeutuvat johtajat eivät pelkää tehdä nopeita ja suuria suunnanmuutoksia, jos tilanne näin vaatii. Lisäksi heidän sopeutumiskykynsä sallii heidän kohdata haasteita ottamalla ne vastaan enemmänkin oppimistilanteina kuin itsepäisenä haluna olla oikeassa.

Kykyä visioida pidetään jo nykyäänkin tehokkaan johtajuuden ominaisuutena, mutta tekoälyn aikakautena sen merkitys tulee vielä enemmän korostumaan nopean teknisen kehityksen ja jatkuvien liike-elämämallien muutosten ansiosta. Johtajan on suuntauduttava tulevaisuuteen, hänen on osattava lukea tulevaisuutta sekä hänen on myös itse uskottava luomaansa visioon. Tämän takia visiosta on mahdollista saada niin hyvä, että se antaa koko henkilöstölle selkeän kuvan siitä, mihin heidän pitää mennä, mitä heidän pitää tehdä sekä miksi heidän pitää ylipäänsä tehdä sitä, mitä he tekevät. Selkeän vision luonneilla johtajilla on mukaansatempaavat ja ymmärrettävät vastaukset näihin kaikkiin kysymyksiin ja he kykenevät viestimään nämä vastaukset henkilöstölleen riittävän tehokkaasti. Sitä paitsi hyvän ja selkeän vision avulla johtajat kykenevät toteuttamaan elintärkeät muutokset ja korjaukset organisaatiossa ilman, että silloin sorrutaan seuraamaan pelkästään lyhytaikaisia etuja.

Toimiakseen mahdollisimman hyvin tekoälyn aikakautena, johtajien on kyettävä pysymään mahdollisimman sitoutuneina ja verkostoituneena omaan toimintaympäristöönsä ja organisaatioonsa, jotta he kykenevät mieluimmin jo ennakolta reagoimaan kaikkiin merkkeihin tulevasta muutoksesta, uhasta tai innovaatiosta. Ketterille johtajille sitoutuminen on siis tärkeä asia, mutta vähintään yhtä tärkeää heille on saada koko henkilöstö sitoutumaan työhönsä etenkin silloin, kun organisaatio elää myrskyisiä aikoja ja eteenpäin meneminen tuntuu haastavalta. Jos henkilöstö on tarpeeksi sitoutunut, jaksaa se myös hankalat ajat. Tämän vuoksi organisaatioiden ylimmän johdon pitää luoda henkilöstölle edellytykset sitoutua organisaatioonsa ja työhönsä.

”Tekoälyn merkitys tulee yhä enemmän vaikuttamaan ns. johtamisen kovien taitojen puolella”

Merkitsevätkö nämä edellä mainitut asiat sitä, että johtaminen tekoälyn valtakaudella on radikaalisti erilaista kuin nykyään? Ei välttämättä, mutta ainakin kaksi selvää eroa nykypäivään voidaan mainita hieman kerraten aikaisempaa tekstiäni. Ensinnäkin, tekoälyn merkitys tulee yhä enemmän vaikuttamaan ns. johtamisen kovien taitojen puolella, kun taas johtamisen ns. pehmeiden, ihmisen johtamiseen liittyvien, asioiden merkitys tulee korostumaan ihmisjohtajan työkalupakissa. Toiseksi, vaikka ajattomien johtamistaitojen, kuten esimerkiksi tunneälyn, luotettavuuden ja rehellisyyden, merkitys pysyy jatkossakin korkeana, korostuu tekoälyn aikakaudella erityisesti edellä mainittujen neljän johtamisominaisuuden, nöyryyden, sopeutumiskyvyn, kyvyn visioida sekä sitoutuneisuuden omaan organisaatioon ja sen henkilöstöön, merkitys johtamisessa koko ajan. Muutosta ei voida siis pitää radikaalina, mutta kaikki tämä osoittaa, että johtajuus on selkeässä murroksessa. Muutosta voi kuitenkin pitää enemmän positiivisena kuin negatiivisena asiana. Näin tekoäly voi keskittyä niihin asioihin, missä sen kyvyt ovat ylivertaisia ihmisjohtajaan verrattuna jättäen taas ihmiselle ne johtamisen osa-alueet, joissa ihmisen ominaisuudet ja kyvyt ovat tekoälyä paremmat.

Tähän loppuun on hyvä vielä todeta, että tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio ovat jo tällä hetkellä lujaa vauhtia etenemässä, tahdomme sitä tai ei. Miksi emme siis ota kaikkea tästä kehityksestä irti ja hyödynnä sen mahdollisuuksia? Tekoäly ei ole johtamisen, työelämän tai koko ihmiskunnan loppu, vaan oikein suunniteltuna ja käytettynä se lisää meidän hyvinvointiamme, elämämme laatua ja onnellisuutta. Kaikessa on tietysti vaaransa ja kaikkea uutta voidaan väärinkäyttää, mutta jos tiedostamme riskit, voimme luoda nykyistä paremman maailman. Tekoäly on hyvin toteutettuna rakennettu palvelemaan ihmistä eikä se siten toimi meitä vastaan.

Esa Lehtinen

5 kommenttia artikkeliin “Johtamisen tuho vai uusi uho – Viekö tekoäly ihmisiltä vallan vai nostaako se johtajuuden uuteen sfääriin?”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Mitä, jos nämä tekoälylaitteet (nimitän niitä laitteiksi, koska niitähän ne ovat) kommunikoivat keskenään ja niitä voidaan ohjelmoida kaukaakin. Eli ne toimivat kilpaukeinona yritysten ja vaikka polittisten suuntausten välillä. Tekoälyt tulee, se on vissi. Kuten nyt jo nähdään emme hallitse hyödyllisiäkään organisatioita ja niihin tunkeutuneita vierailijoita.

    Tekoälyn hyötykäyttö tai oikeanlainen käyttö on tahdon varaista. Tahtoja ja erilaisia näkökantoja maailmassa riittää. Yritykset eivät ole irrallisia kokonaisuuksia vaan elimellinen osa koko ihmiskunnan mahdollisuutta.

    Kun sanotaan, ettei robotisaatio vie työpaikkojamme, on virheellinen toteamus. Jo nyt syrjäytyneiden määrä on kasvanut. Se on vain eri tyyppistä työttömyyttä kuin aikaisemmin. Työttömyyden muoto tulee kaiken aikaa muuttumaan. Pysymmekö mukana on hyvä kysymys.

    Kahden kerroksen väki tulee palautumaan, vain eri muodossa kuin patruunoiden, loordien ym. aikana.

  2. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Terve Eero!

    Kiitos hyvästä kommentistasi! Olen itse positiivisempi kuin sinä suhteessa tulevaisuuteen. Se on kyllä totta, että digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly tai kuten hienosti sanotaan , neljäs teollistumisen vallankumous, vähentää perinteisiä liukuhihnamaisia duunarityöpaikooja teollisuudessa sekä rutiinitehtäviin perustuvia työpaikkoja palavelualalla, mutta niiden tilalle syntyy kyllä paljon muita, meille vielä jopa tuntemattomia ammatteja, jotka korvaavat perinteisiä ja häviäviä ammatteja. Kyllä ihmistä vielä tarvitaan, etenkin luovuutta, innovatiivisuutta vaativissa sekä ihmisläheisissä ammateissa. Robotit eivät ainakaan vielä ymmärrä ihmisen tunteita riittävästi. Se on kyllä totta, että koulutusjärjestelmällemme tekoäly tuottaa vielä paljon harmaita hiuksia niin nuorten tasolla kuin myös täydennyskoulutuksessa. Niin kuin kirjoituksessanikin kerroin, ei ihmisjohtajienkaan peli ole pelattu tekoälyn vallatessa yhä enemmän alaa. Ihmisjohtajilla on vielä monia valtteja käsissään verrattuna tekoälyyn. Tämän takia tulavaisuuteen voi suhtautua varsin toiveikaasti huolehtien toki siitä, että ihminen halitsee tekoälyä eikä päinvastoin. Sitä paitsi, kuten jo kirjoitin, miksi taistella tuulimyllyjä vastaan . Tekoäly tulee joka tapauksessa, tahdomme sitä tai ei. Tämän vuoksi meidän pitää valmistautua sen tulemiseen sekä ottamaan kaikki hyöty siitä itsellemme

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Itse asiassa on positiivista, että saa kaivaa kaikista uusistakin asioista sen nekatiivisen.

    Ehkä puhumme saman asian eri sektoreista. Minä tarkastelen monia kysymyksiä talouden näkökulmasta. Olemme kaikkine laitteinemme siirtymässä yhä pääomavaltaisempaan yhteiskuntaan. Autotallit yritysten syntypaikkoina käyvät harvinaisemmiksi.

    Karttuvien pääomien mukana tulee ihmisten välistä eriytymistä kaikilla elämisen ja olemisen tasoilla. Voi olla, että palkatut yritysjohtajat voivat olla tasoittamassa sijoittajien ja työn suorittajien välillä olevaa talousjuopaa. Yritysjohtajien tehtävä on kuitenkin tuottaa tulosta juuri sijoittajille. Samalla varmistaa yrityksen tulevaisuus. Tuohon tavotteeseen heidän tulee suunnata myös henkilöstön aktiivisuus.

    Pääomissa on vielä se ikävä piirre, että ne tekevät vilpin mahdolliseksi. Vilpin, jota yhteiskuntakin voi suosia lisätäkseen talouskasvun mahdollisuutta pääomien turvin. Ainakin lainsäädännöllä tuetaan pääomien kasvua.

    Ymmärrän, ettei yrityksen eikä yritysjohdon konsultin tarvitse huolehtia koko ihmispopulaatiosta. Sen huolen pitäisi olla polittisella organisatiolla, johon pitäisi pystyä demokratialla vaikuttamaan.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei!

      En olisi Eero vielä niin huolissasi kuin sinä työpaikkojen vähentymisestä. Monia ns. perinteisiä ammatteja kyllä häviää, mutta tilalle tulee paljon myös uusia ammatteja ja työpaikkoja. Tekoäly ja robotisaatio eivät tee siis ihmistä tarpeettomaksi.Se on kyllä totta, että muutoksen ollessa suuri, kukaan ihminen ei enää voi tuudittautua siihen, että yksi opiskeltu ammatti riittää eläkkeelle saakka. Ei , vaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa pitää jatkuvasti kouluttautua moniin eriin ammatteihin oman työuran aikana. Sekään ei varmaankaan toteudu, että suuryritykset kasvavat kasvamistaan ja vievät tilaa pieniltä ”autotallifirmoilta”.Esimerkiksi pieniä startup-yrityksiä ja myös pieniä palveluyrityksiä syntyy koko ajan jo nyt hurjaa tahtia. Kaikki niistä eivät jaksa elää kauaa, mutta osa kyllä porskuttaa eteenpäin hyvässä vauhdissa. Ihmisen valtteina tekoälyyn nähden ovat luovuus, tunneäly, sopeutumiskyky ja innovatiivisuus. Uskon lujasti ihmiskunnan tulevaisuuteen.

      PS. Olen tosi tyytyvinen, ettei minun tarvitse huolehtia koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Se olkoon poliitikkojen tehtävä. Mutta heidänkin pitää tietää missä me ihmiset olemme ja mihin me oikein olemme menossa. En kadehdi päättäjiämme olenkaan 🙂

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kyllä pieniä firmoja syntyy, mutta etupäässä tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn sekä näihin liittyvät alustatalouden saralle. Mikäli alustatalouden yritysidea on elinkelpoinen, markkinoidaan se pian kansainväliselle yritykselle. Kuten käy lähes kaikille laajat markkinat omaaville ideoille.

    Ihmisten käyttätyminen ratkaisee missä määrin pääomavaltaiset suuryritykset valtaavat markkinat. Mikäli kaikki haluavat kuluttaa samanlaisia tuotteita, pitkät sarjat suurissa firmoissa valtaavat alan.

    Hämmästyttävän vähän on niitä, joiden asiantuntemus ja kiinnostus yltää laaja-alaiseen kaikkia elämänalueita kattavaan ajatteluun. Aina mennään jokin keihäänkärki edellä. Nykyisin se on markkinatalous, jonka vetovastuuta ja mahdollisuuksia lisätään. Ikäänkuin se olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ihmiskunta on enempi kuin mikään ismi tai lismi. Kaikki suunnat, ollessaan liian pitkään voimassa, vääristävät elämänmenon. Mutta kunkin yksilön on hoidettava omaa kapeata sarkaansa, muuhan ei ole mahdollista.

    Oli mielenkiintoinen keskustelu. Pani ajattelemaan aktiivisemmin.

Jätä kommentti

css.php