Tekeekö intohimo työhösi sinusta Tohtori Jekyll:n vai Mr Hyden?

Meillä lähes kaikilla on intohimoa, joka suuntautuu johonkin asiaan, tekemiseen tai miksei vaikkapa johonkin tiettyyn ihmiseen. Tällaista intohimon vallassa olevaa ihmistä on aina mahtavaa seurata. Hän ei välttämättä puhu intohimonsa kohteesta koko ajan, mutta sitten kun hän puhuu siitä, muuttuu hänen äänensä ja koko olemuksensa sellaiseksi, että hänestä heijastuu todella selvästi tunteitten voimakkuus intohimon kohteeseen. Yksi intohimon kohde voi tietenkin olla myös työ, mitä hän tekee. Nykyään intohimosta työssä puhutaankin paljon ja intohimon lumoissa olevia ihmisiä arvostetaan työpaikoilla suuresti. Tässä yhteydessä kuulee usein toistettavan vanhaa sanontaa: ”Tee sitä mitä rakastat, niin sinun ei tarvitse tehdä työtä päivääkään elämäsi aikana!” Tässä on tietenkin mukana paljon totuutta, mutta onko itse asiassa intohimon kokeminen työssä lopulta kovinkaan yleistä. Eräässä suuren brittiläisen tilintarkastus- ja konsultointiyrityksen Deloitten muutama vuosi sitten julkistetussa raportissa kerrottiin, että peräti 88 % työntekijöistä ei koe iloa työssään. Toisin sanoen tämä tarkoittaa samalla siis sitä, että heiltä puuttuu todellinen intohimo työhönsä. Näin ollen ainoastaan 12 % työntekijöistä kokee siis intohimoa työhönsä. Voiko tällä perusteella siten ajatella, että työ ja intohimo eivät kohtaa toisiaan, eikä niiden itse asiassa tarvitse edes kohdata toisiaan? Tällä tarkoitan sitä, että työsi on sitä, mistä sinulle maksetaan ja saat sen avulla toimeentulon, kun taas intohimoa saat jostain muusta asiasta, jota tekemällä tunnet saavasi tyydytystä ja suurta iloa. Näin työ ja intohimo ovat aivan erillisiä asioita. Mutta onko pakko olla näin? Mitä jos nuo kaksi asiaa yhdistyvät toisiinsa. Jos nimittäin koet intohimoa omaan työhösi, tällöinhän sinä teet parhaasi sen eteen ja vielä nautit siitä, mitä teet.

”Intohimoon työssä on myös erilaisia myyttejä”

Intohimoon työssä liittyy myös joitakin myyttejä, kuten esimerkiksi ”vain nuoremmat työntekijät kykenevät kokemaan intohimoa siitä, mitä he tekevät”. No, näin ei kuitenkaan ole, sillä kyllä intohimoa voi esiintyä myös kokeneemmilla työntekijöillä. Intohimon kokemisella ei ole mitään tekemistä ihmisen iän kanssa. Toinen vahva myytti kuuluu näin: ”Intohimoa esiintyy vain pienemmissä yrityksissä, kuten esimerkiksi startupeissa”. Tähän voi sanoa, että intohimo ei ole pelkästään pienten yritysten yksinoikeus, vaan kyllä sitä on havaittavissa myös suuremmissa yrityksissä, jopa julkishallinnon organisaatioissa. Hyvä johtajuus ja vahva kulttuuri luovat edellytyksiä intohimon kokemiselle, ei organisaation koko. Kolmantena myyttinä usein kuulee tällaisen ”totuuden” ”korkeamman koulutuksen saaneet työntekijät ja asiantuntijat kokevat enemmän intohimoa työssään kuin matalamman koulutuksen saaneet työntekijät”. Tässäkään väitteessä ei ole perää, sillä kyllä kaikenlaisessa työssä on mahdollista tuntea intohimoa tekemäänsä työhön. Koulutusta tärkeämpänä asiana voidaan pitää ihmisen omaa asennetta, arvostamisen tunteen kokemista sekä suhtautumista työhön. Vielä neljäntenä myyttinä usein kuulee tämän ”työntekijät, jotka enemmän hallitsevat tietoa omaavat enemmän intohimoa työssään kuin muut”. No, tähänkin voi selkeästi todeta, että näin aina ei todellakaan ole. Liiallinen tieto voi jopa lisätä ”tuskaa”.

”Työnilon ja työviihtymisen on jo monissa tutkimuksissakin todettu parantavan työn tuottavuutta ja tehokkuutta”

Intohimoa työhönsä voi siis kokea kuka tahansa meistä, sinä, minä ja Hentun Liisa. Yleisesti ottaen tarkasteltuna intohimosta työhön on usein suuria etuja. On aina mahtava asia, jos ihmisellä on työ, jonka tekemisestä hän todella nauttii. Ihmisten asenteilla on todella merkitystä työpaikan ilmapiiriin. Työnilon ja työviihtymisen on jo monissa tutkimuksissakin todettu parantavan työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämän vuoksi työnteostaan nauttiva työntekijä on myös tuottava työntekijä. Sitä paitsi yhden ihmisen intohimoinen suhtautuminen työhön käynnistää usein ketjureaktion myös muissa työntekijöissä. Tällainen työntekijä on siis kultakimpale työnantajalleen ja organisaatiolleen.

Henkilökohtaisella tasolla intohimon merkitys on myös suuri. Ensinnäkin, intohimo auttaa keskittymään asioiden ytimeen. Intohimoa voidaan pitää mielentilana. Jos ihminen kokee intohimoa työhönsä, hän ei pelkästään rakasta sitä, vaan sen tekeminen ja työn jatkuva parantaminen kiinnostavat häntä. Työtä tehdessään hän haluaa olla varma, että se tehdään mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi hän keskittyy sen tekemiseen erityisen tehokkaasti.

”Intohimon kokeminen työssä on yksi elämämme miellyttävimmistä kokemuksista”

Toiseksi, intohimo lisää luovuutta ja saa aikaan uudistuksia. Intohimon kokeminen työssä on yksi elämämme miellyttävimmistä kokemuksista. Totta kai joka työssä on välillä huonoja hetkiä, mutta ne runsaat hyvät hetket korvaavat täysin negatiiviset asiat. Parhaimmillaan jokainen päivä on kiinnostava ja antoisa. Innostunut ihminen pyrkii myös jatkuvasti kehittämään ja uudistamaan työtään. Näin hän ei jämähdä paikoilleen, vaan hän uudistaa ja kehittä samalla myös itseään. Intohimoa työstään kokeva työntekijä pyrkii tekemään työnsä määräajassa valmiiksi sekä saamaan aikaan huippulaatua ja –tuloksia .

Kolmanneksi, intohimo antaa paljon energiaa. Intohimoa kokevan ihmisen aamut eivät ole kohmeloisia ja synkkiä, vaan hän kokee itsensä työhön mennessään energiseksi ja virkistyneeksi. Työtään hän tekee hyvällä energialla ja heijastaa tätä positiivista energiaa myös ympäristöönsä. Jopa työpäivän jälkeen hänen energiatasonsa säilyy korkeana. Näin hän pystyy olemaan läsnä myös perheensä ja ystäviensä seurassa.

Neljänneksi, intohimoa kokevat ihmiset ovat hyvin motivoituneita työhönsä. Intohimo työhön ja motivaatio kulkevat käsi kädessä. Kun työntekijä tuntee iloa työhönsä ja on motivoitunut tekemään sitä, kokee hän myös onnistumisen tunteita. Tämä taas vahvistaa hänen sisäistä motivaatiotaan lisää.

Viidenneksi, intohimo työhön lisää työtyytyväisyyttä ja vähentää stressiä. Intohimon löytäminen työhön ja ”draivin” saaminen päälle on loistava keino vähentää stressiä. Tämä johtuu siitä, että kun työntekijä tekee työtä, jonka tekemisestä hän nauttii, ei pelkästään hänen mielensä vaan koko kehonsa kokee tyydytystä työstä ja työn tuloksista. Tämä ilmenee ilona, tyytyväisyytenä ja rentoutena. Näin työstä ei pääse muodostumaan rasitetta.

Kuudenneksi, kokiessaan intohimoa työssään, ihminen on tarvittaessa valmis joustamaan työajoissaan sekä tekemään lisäponnistuksia saavuttaakseen tavoitteensa. Hän ei koe ylitöiden tekemistä pakottamisena, vaan tekee niitä mielellään kokiessaan ne merkityksellisiksi oman työprojektinsa valmistumisen kannalta. Samoin hän on tarvittaessa valmis venymään tietyissä asioissa, kuten esimerkiksi kireiden aikataulujen takia, sekä tekemään itselleen kuulumattomia tehtäviä kokiessaan ne tärkeiksi projektin onnistumiseksi. Intohimon ollessa tarpeeksi suuri, on hän valmis taistelemaan vaikka ”läpi harmaan kiven” saavuttaakseen parhaimman mahdollisen tuloksen. Näin tekemällä hän usein jopa ylittää hänelle asetetut tavoitteet. Intohimo työhön voi saada aikaan jotain suurta.

Seitsemäntenä, mutta ei vähäisimpänä asiana, intohimo työhön auttaa luomaan työyhteisöön positiivisen asenneilmapiirin suhteessa työhön. Intohimo itse asiassa merkitsee sitä, että ihminen pitää huolta omasta työstään. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hän haluaa saavuttaa jotain työtään tekemällä, pitää hänen myös suhtautua siihen positiivisesti. Näin tekemällä on mahdollisuus saada aikaan hyvää tulosta. Hyvästä tuloksesta muodostuu sekä hänen että myös työantajan yhteinen tavoite.

”Työhön suuntautuva intohimo ei aina ole välttämättä hyvä asia”

Tässä kuitenkin on vain mitalin toinen puoli, sillä työhön suuntautuva intohimo ei aina ole välttämättä hyvä asia. Meille toistetaan jatkuvasti mm seuraavia mantroja ”koe intohimoa työstäsi” tai ”mitä enemmän intohimoa koet työstäsi, sitä enemmän sinä menestyt”. Näissä hokemissa on tietenkin paljon totta, mutta toisinaan intohimosta voi olla haittaakin. Liika on aina liikaa! Näin toisinaan voi jopa kysyä, että tuoko intohimo aina mukanaan onnea? Tässä ajattelinkin muistuttaa joistakin asioista, milloin intohimo työhön, erityisesti liiallisena annoksena, ei aina ole onnellinen asia.

1. Liiallinen intohimo on usein erittäin kuluttavaa. Kun ihminen kokee intohimoa jotakin asiaa kohtaan, se paitsi antaa hänelle energiaa, samalla myös kuluttaa häntä. Jokainen meistä muistaa rakastumisen ja siinä liikkuvat vahvat tunteet. Se on uskomattoman ihana tunne, mutta samalla se täyttää kokonaan ihmisen mielen, huomion ja tunteet. Muut asiat tuntuvat toisinaan häviävän pois elämästä. Muistan joskus kuulleeni sanonnan ”rakkaus riuduttaa”. Tässä sanonnassa on paljon perää, varsinkin jos unohtaa rakkauden tuskassa syödä, juoda ja nukkua. Työn kanssa voi syntyä sama tilanne, sillä työkin voi viedä mukanaan. Tällöin tasapaino työn ja muun elämän välillä voi jopa järkkyä. Tällöin ihminen keskittyy vain työhönsä ja käyttää siihen kohtuuttomasti myös vapaa- ja perheaikaansa. Näin se alkaa syödä ihmissuhteita ja lopulta myös ihmistä itseään. Pahimmillaan liiallinen intohimo voi johtaa loppuun palamiseen. Tämän ”noidankehän” estääkseen pitää löytää järkevä tasapaino työn ja muun elämän välille.

2. Intohimo usein edellyttää kärsimystä, vaikka asia olisi kuinka merkityksellinen. Intohimoa merkitsevän englanninkielisen ”passion” sanan alkuperä on kreikkalainen ”passio”, mikä merkitsee kärsimystä ja alistumista. Näin ollen voidaan hyvin tulkita, että intohimo on eräänlaista kärsimistä ja edellyttää antautumista johonkin. Kun ihmiset kuvailevat olevansa intohimoisia omaan työhönsä, usein oletetaan, että työ tekee heidät onnellisiksi. Näin varmasti onkin, mutta intohimo on myös muuta. Intohimoiset ihmiset kokevat työnsä niin merkitykselliseksi ja tärkeäksi, että he ovat valmiita taistelemaan ja jopa uhrautumaan saadakseen sen tehtyä mahdollisimman hyvin. Näin tehdessään uhkana kuitenkin voi olla se, että tällöin usein häviää jokaiselle ihmiselle yksilöllinen terve itsekkyys ja itsestään huolehtiminen, joiden kokeminen voisi joskus olla myös hyödyllinen, esimerkiksi ajatellen juuri jaksamista ja järkevää ajankäyttöä.

Seuraavat kohdat voivat olla ongelmallisia erityisesti intohimoa työstään kokeville johtajille ja yrittäjille.

3. Liiallinen intohimo voi helposti ”upottaa” organisaation strategian. Etenkin johtajilla ja yrittäjillä on suuri riski innostuessaan ja ollessaan intohimon pauloissa unohtaa noudattaa strategiaa, minkä pitäisi viedä yritys kohti tavoitteita. Joskus jopa tuntuu siltä, että he luulottelevat heidän intohimonsa jollakin tavalla ylittävän sen tosiasian, että heillä ei enää ole olemassa voimassa olevaa suunnitelmaa. Usein he tosin eivät sen puuttumista valitettavasti edes tiedosta.

4. Liiallinen intohimo voi peittää terveen ”bisnesälyn”. Liike-elämässä jatkuvasti puhutaan intohimon positiivisesta vaikutuksesta tuloksen tekemiseen. Tässä on paljon perää, mutta aina on hyvä muistaa, että intohimolla on kuitenkin oma aikansa ja paikkansa. Välillä on hyvä tiedostaa, että aina on hyvä pitää järki mielessä ja tunteet hallinnassa. Esimerkiksi liikeneuvotteluissa on hyvä säilyttää rauhallisuus ja terve järki, vaikka välillä tunteet yrittävät ottaa vallan. Samoin oma innostus ei saa peittää faktoja, koska tällöin pahimmillaan tehdään huonoja sopimuksia.

5. Liiallinen intohimo voi rajoittaa mahdollisuuksia. Jos ihminen keskittyy liikaa tekemään niitä asioita, joista hän on innostunut, monet muut tärkeät, vaikkakin ehkä vähemmän innostavat, asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Pahimmillaan ne voivat jäädä jopa tekemättä. Näin toimimalla hän vain rajoittaa omia mahdollisuuksiaan ajatella kokonaisvaltaisesti ja toimia mahdollisimman tehokkaasti.

6. Liiallinen intohimo voi jopa varastaa ihmisen identiteetin. Asiastaan innostuneen ihmisen kanssa on aina mahtavaa työskennellä, mutta joskus tuntuu siltä, että he intohimonsa tukahduttamina unohtavat oman persoonansa ja muuttuvat joksikin muuksi, kun itse asiassa todellisuudessa ovat. Välillä tulee mieleen Dr Jekyll ja Mr Hyde –ilmiö! Tietenkin on totta, että tavoitteiden saavuttaminen ja menestykseen pääseminen muuttavat ja kasvattavat ihmisiä, mutta menestys ei kuitenkaan saa ”nousta päähän” ja muuttaa ihmisen persoonallisuutta ja identiteettiä, etenkin jos se muutos on aikaisempaa huonompaan suuntaan.

7. Liiallinen intohimo voi vieraannuttaa todellisuudesta sekä lähellä olevista ihmisistä. Jos intohimo työhön, tai mihin tahansa asiaan muuhunkin asiaan, on suhteettoman suuri, voi se pahimmillaan tehdä ihmisen sokeaksi suhteessa kaikkiin muihin asioihin ja myös ihmisiin, jotka ovat hänen lähellään. Hän toimii kuin hevonen laput silmillään nähden vain eteenpäin oman agendansa eikä havaitse ympärillään muita, jopa hänen agendaansa tärkeämpiä, asioita. Lisäksi hän helposti voi jopa unohtaa ympärillä olevat tärkeät ihmiset, kuten esimerkiksi perheen, ystävät ja työkaverit. Tämä tie usein johtaa tuhoon. Eräskin mentoroimani johtaja sanoi kerran minulle ”Olin niin innostunut omasta työstäni ja tavoitteitteni toteuttamisesta, että unohdin kokonaan läheiset ihmiset. Kun havahduin taas todellisuuteen, oli jo myöhäistä, sillä he olivat hävinneet läheltäni”. Surullista, eikö olekin?

”Intohimoon työhön sopii, kuten kaikkeen meidän elämässämme, vanha viisaus ”kohtuus kaikessa”

Kuten jo edellä tuli ilmi, parhaimmillaan intohimo työhön on palkitsevaa. Se saa meidät innostuneiksi, motivoituneiksi sekä onnellisiksi tekemästämme työstä. Pahimmillaan kuitenkin intohimo vie meidät mukanaan niin, että intohimon mukanaan tuomat hyödyt eivät riitä ylittämään sitä tuskaa ja kärsimystä, jota se aiheuttaa omaan työyhteisöön, läheisille ihmisille ja jopa ihmiselle itselleen. Intohimoon työhön sopii, kuten kaikkeen meidän elämässämme, vanha viisaus ”kohtuus kaikessa”. Intohimoon, joka kohdistuu työhön, sopii aivan sama ohje kuin jo olemme lukeneet Raamatussa ”rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi”. Tällä tarkoitetaan lyhyesti sitä, että kukaan ei voi rakastaa ketään, tai mitään, aidosti ennen kuin hän kykenee rakastamaan itseään. Tämä sopii hyvin myös työhön. Työ on yksi osa, kylläkin hyvin tärkeä osa, meidän elämäämme. On upeaa, jos koemme intohimoa työhömme, mutta samalla on tärkeää muistaa myös se, että meillä on elämässämme myös muita tärkeitä asioita ja ihmisiä, joita meidän pitää huomioida. Me elämme vain yhtä elämää, eläkäämme sitä siis täysillä, mutta emme saa sitä käyttää tuhlaten hukkaamalla tärkeitä ihmisiä ja asioita ympäriltämme.

Esa Lehtinen

Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi

Jätä kommentti

css.php