Miksi eettinen johtajuus on tärkeää?

Miten eettisyys liittyy johtajuuteen? Kun median kautta seuraa erityisesti monien poliittisten johtajien toimintaa eri puolilla maapalloamme, tuntuu siltä, että näiden johtajien päätöksissä ja omassa elämässä kaikenlainen eettinen ajattelu on varsin häilyvä käsite, jos sitä on edes ollenkaan. Mitkä ovat heidän eettiset periaatteensa vai ovatko ne väännetty tukemaan heidän omia itsekkäitä etujaan ja kieroutuneita ajatusmallejaan? Elinkeinoelämän puolella tilanne tuskin on paljon parempi, tosin on myönnettävä, että oman yli 25 vuotta kestäneen konsultti- ja yritysvalmentajauran aikana omat kokemukseni johtajista ovat tässä asiassa onneksi paljon valoisammat. Useimmilla kohtaamistani johtajista eettiset periaatteet ja elämän arvot ovat olleet varsin hyvässä kunnossa.

Mitä eettinen johtajuus oikein tarkoittaa? Ehkä tässä yhteydessä on hyvä lähteä liikkeelle avaamalla käsitettä ”etiikka”. Etiikassa tarkastellaan niitä arvoja ja moraalia, jotka yksilö ja yhteisö pitävät sopivina tai haluttavina. Tämän lisäksi etiikassa seurataan yksilöiden hyveellisyyttä sekä heidän motiivejaan. Hieman kärjistäen tässä voisi tietenkin kysyä, että jos esimerkiksi jonkin yhteiskunnan normit ”sallivat” johdon ja eliitin korruption, huijauksen ja yhteiskunnalta varastamisen omaan käyttöönsä, niin onko tällainen kleptokratia institutionalisoitu, hyväksytty ja siten eettisesti oikein? Mielestäni ei, koska eettiset arvot ja periaatteet ovat universaalisia. Tämän vuoksi niistä poikkeaminen ei saa olla ”hyväksytty käytäntö”, joista tulee vähitellen kuvitelma, että ne olisivat eettisesti oikein.

”Eettisessä johtajuudessa tärkeää on toisten ihmisten kunnioitus ja heidän oikeutensa”

Eettinen johtajuus kumpuaa yhteisön ja yksilön universaalisista eettisistä periaatteista ja arvoista. Näissä periaatteissa tärkeää on toisten ihmisten kunnioitus ja heidän oikeutensa. Eettiseen johtajuuteen liitetään mukaan käsitteet luottamus, rehellisyys, harkinta, karisma ja oikeudenmukaisuus. Eettiseen johtajuuteen kuuluu myös johtajan toimiminen roolimallina. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraajat huomioivat tarkkaan johtajan päätösten ja käytäntöjen eettisyyttä. Johtajan antamat palkkiot ja rangaistukset määrittelevät sen, minkälainen käyttäytyminen on hyväksyttävää ja minkälainen taas ei ole. Tärkeää eettisessä johtajuudessa on, että johtajan oikeudenmukaisuus ja välittäminen, tai niiden puuttuminen, aktivoivat seuraajissa vastavuoroisen prosessin. He käyttäytyvät johtajaansa kohti aivan samalla tavalla, ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”..

”Hyvä johtaja kokee velvollisuudekseen inspiroida, ohjata, valmentaa sekä kehittää työntekijöitään”

Eettiseltä johtajalta vaaditaan paljon muutakin kuin vahvat arvot sekä niiden tuominen esille niin puheissa kuin teoissa. Hänen pitää myös kyetä tiedostamaan, miten hänen työntekijänsä kokevat hänet johtajana ja ihmisenä sekä millaisina hän itse pitää omia suhteitaan heihin. Hyvä johtaja kokee velvollisuudekseen inspiroida, ohjata, valmentaa sekä kehittää työntekijöitään. Nämä tavoitteet saavuttaakseen hän pyrkii johtamaan omalla esimerkillään. Eettinen johtaja ymmärtää, että hänen esimerkillään on merkitystä, sillä se vaikuttaa kaikkien muiden ihmisten tapaan toimia ja ajatella.

Miten sitten eettiseksi johtajaksi on mahdollista tulla? Ensimmäiseksi, johtajan pitää selkeästi määritellä ja linjata omat arvonsa. Hänen pitää tarkkaan pohtia, millaiseen arvomaailmaan hänet on kasvatettu. Perusohjeena voisi olla vaikkapa ”kohtele toisia niin kuin haluaisit itseäsikin kohdeltavan”, eli arvostaen ja kunnioittaen heitä ja heidän mielipiteitään, pitäen kohteliaisuussäännöt arvossa jne. Hänen on tärkeää muistaa myös se, että yhteisön kehittyessä käytännöt myös usein muuttuvat. Näillä on oma vaikutuksensa myös arvojen kehittymiseen. Eettisen johtajan pitää aina välillä kysyä itseltään, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä yksilönä. Tämän jälkeen hän kykenee linjaamaan nämä asiat oman johtajuutensa perusasioiksi. Omien arvojen määrittely ei ainoastaan tuo esille johtajan aitoutta ja luotettavuutta, vaan se rohkaisee myös hänen työntekijöitään tekemään samoin luomalla näin periaatteet, joiden avulla voidaan yhteistyössä saavuttaa kaikille yhteinen visio.

Toiseksi, johtajan pitää rekrytoida organisaatioon ihmisiä, jotka jakavat saman arvomaailman. Tämä ei tarkoita sitä, että johtajan arvojen tulisi olla täysin identtiset kaikkien työntekijöiden arvojen kesken. Tällä tarkoitetaan enemmänkin sitä, että hänen ja hänen työntekijöittensä on kyettävä luomaan yhteisesti hyväksytty arvoperusta. Tämän perustan luominen alkaa usein rekrytointiprosessissa ja sitä ylläpidetään yhteisen vision avulla. Rekrytoinnin yhteydessä on tärkeää selvittää sopivatko hakijoiden arvot organisaation arvoihin. Tämän selvittäminen on itse asiassa tärkeää niin organisaatiolle kuin myös hakijoille itselleen, sillä yhteisten arvojen puuttuminen voisi johtaa työntekijöiden viihtymättömyyteen ja sopeutumattomuuteen. Yhteisen arvopohjan löytyminen ei kuitenkaan estä sitä, että organisaatioon rekrytoitaisiin erilaisia ihmisiä. Päinvastoin! On usein järkevää rekrytoida ihmisiä, joilla on takanaan erilaisia kokemuksia ja jotka omaavat erilaisia näkemyksiä, koska jokainen heistä kykenee omien taustojensa erilaisuudesta johtuen tarjoamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja organisaation kohtaamiin haasteisiin ja ongelmiin.

Kolmanneksi, johtajan pitää edistää organisaatiossaan avointa viestintää. Eettinen johtaja tiedostaa, että jokainen työntekijä on oma yksilönsä, vaikka heillä olisi paljon samanlaisuuksiakin. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen hänen tekemänsä päätös on mahdollisimman läpinäkyvä. Lisäksi hän kannustaa työntekijöitään antamaan myös hänelle itselleen mahdollisimman paljon palautetta. Näiden asioiden toteutuessa auttavat ne häntä kehittymään paremmaksi johtajaksi samalla antaen luottamusta ja rohkaisua hänen työntekijöilleen jakaa omia ajatuksiaan, ideoitaan ja huoliaan.

Neljänneksi, itseään eettiseksi kehittävän johtajan kannattaa etsiä itselleen sopivia roolimalleja. Niin poliittisen historian kuin myös taloushistorian alueilla löytyy moniakin hyviä roolimalleja hyvässä ja vahvassa johtajuudessa. Näistä johtajista on mahdollista löytää paljon sellaisia hyvän johtajuuden piirteitä, mitä voisi olla mahdollista sisällyttää myös oman johtajuuden kehittämiseen. Tietysti pitää muistaa myös se, että aina historiassa esiin nostettu johtaja ei ole sitä, mitä hänen julkisuuskuvansa kertoo. Tällä tarkoitan sitä, että on olemassa johtajia, jotka puhuvat kyllä kauniisti ihmisistä ja johtajuudesta, mutta itse ovat toimineet käytännössä täysin päinvastoin. Esimerkkinä voisin nyt mainita vaikkapa Applen Steve Jobs ja General Electric:n Jack Wells. Tässä voi jopa sanoa, että ”toimi kuten he sanovat, mutta älä tee niin kuin he itse tekivät ihmisten johtajina”. Lisäksi roolimalleja etsiessä on hyvä muistaa, että johtajien ominaisuuksia ja piirteitä ei saa kukaan suoraan kopioida omaan johtajuuteensa, vaan aina pitää muistaa, että johtajan pitää olla mahdollisimman aito ja oma itsensä. Teeskentely näkyy hänestä läpi varsin helposti.

Viidenneksi, kuten jo kirjoitukseni alussa sanoin, johtajan on tärkeää muistaa, että hän aina johtaa omalla esimerkillään, tahtoi hän sitä tai ei. Tämän vuoksi eettisen organisaation kehittäminen lähtee organisaation ylimmästä johdosta liikkeelle. Tässä ei todellakaan riitä se vanha ”vitsi” eli ”tee mitä minä sanon eikä niin kuin toimin” -periaate. Organisaation henkilöstö seuraa aina silmä kovana omien johtajiensa käyttäytymistä sekä heidän valintojaan ja arvojaan. Tämä esimerkki tulee sitten näkyviin työntekijöiden omassa käyttäytymisessä ja toiminnassa. Paras paikka tutustua näihin käytäntöihin on seurata ihmisten käyttäytymistä esimerkiksi työpaikan kahvitiloissa ja henkilöstöravintoloissa. Miten ihmiset istuvat siellä? Noudatetaanko kohteliaisuussääntöjä? Mistä ja miten siellä keskustellaan? Millä tavoin muita ihmisiä huomioidaan ja miten heidän kanssaan kommunikoidaan? Johdon antama malli näkyy varsin hyvin ja nopeasti.

”Eettinen johtajuus edellyttää sitä, että johtajan päätökset mahdollisimman paljon perustuvat todellisuuteen eivätkä hänen ennakkoasenteisiinsa”

Kuudenneksi, johtajan on varottava antamasta valtaa omille ennakkoasenteilleen. Meillä kaikilla ihmisillä on omia sekä tiedostettuja että alitajuntaisia uskomuksia ja oletuksia. Kukaan johtaja ei myönnä ainakaan julkisesti niiden vaikuttavan hänen omiin päätöksiinsä, mutta ilman riittävän hyvää itsetuntemusta ja tietoisuutta omasta itsestään nämä ennakkoasenteet voivat johtaa hyvinkin kyseenalaisiin päätöksiin. Ennakkoasenteet voivat olla mitä moninaisempia. Ne voivat kohdistua niin rotuun, uskontoon, kansallisuuteen, sukupuoleen, ikään, koulutus- ja ammattitaustaan tai vaikkapa hänen kotipaikkaansa. Tämän vuoksi johtajan on tiedostettava omia ennakkoasenteitaan, pohdittava niiden merkitystä omassa päätöksenteossaan sekä pyrittävä ehkäisemään niiden vaikutuksia ratkaisuissa. Eettinen johtajuus edellyttää sitä, että johtajan päätökset mahdollisimman paljon perustuvat todellisuuteen eivätkä hänen ennakkoasenteisiinsa.

Seitsemänneksi, halutessaan tulla eettiseksi johtajaksi, johtajan on huolehdittava itsestään ja omasta jaksamisestaan, jotta hän kykenisi huolehtimaan myös muista ihmisistä. Kukaan ihminen ei kykene huomioimaan muita ihmisistä ja heidän hyvinvointiaan ellei hän kykene huolehtimaan edes itsestään. Johtajan ”tavaramerkkinä” pitää olla rauhallinen asioiden haltuunotto vaikeissakin tilanteissa sekä kyky tehdä myös haasteellisia päätöksiä. Tämä saavutetaan vain sillä, että johtaja kykenee johtamaan itseään ja pystyy huolehtimaan riittävästi omista tarpeistaan, kuten riittävän pitkästä ja laadukkaasta unesta, terveellisestä ruoasta, tarpeellisesta liikunnasta sekä terveistä ihmissuhteista. Nämä asiat ehkä tuntuvat yksinkertaisilta ja itsestään selviltä, mutta nykyisessä hektisessä maailmassa ne eivät aina sitä ole, eivät ainakaan johtajille. Eettinen johtaja kykenee tunnistamaan vaarat omassa fyysisessä ja henkisessä tilassaan sekä huomattuaan riskit pyrkii saamaan elämänsä tasapainoon. Tällä on suuri merkitys myös hänen johtamiseensa, organisaation toimintaan sekä hänen työntekijöittensä hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja työn tehokkuuteen.

Kahdeksanneksi, hyvä johtaja pyrkii energisoimaan työntekijöitään. Eettiseen johtajuuteen kuuluu mukaan yhteisöllisyyden sekä ihmisten ja tiimien yhteistyön kehittäminen työyhteisössä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että moraali on korkeampi niissä työpaikoissa, missä työntekijät tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa. Lisäksi se antaa lisäenergiaa työntekijöille. Kun työntekijät kokevat yhteisöllisyyttä ja heidän yhteistyönsä toimii hyvin, auttaa se ihmissuhteiden kehittymiseen ja työviihtyvyyden lisääntymiseen työpaikalla. Tämä sitten osaltaan johtaa työn tehokkuuden ja tuottavuuden kasvuun.

Yhdeksänneksi, johtaja pyrkii kehittämään paitsi työyhteisön, niin myös jokaisen sen yksittäisen jäsenen hyvinvointia. Eettisen johtajuuden perustana on positiivisen työilmapiirin luominen ja sen ylläpitäminen työyhteisössä. Omalla hyvällä esimerkillään eettisesti toimiva johtaja antaa mallin kaikille työyhteisön jäsenille toimia samoin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että yksilötasolla ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttaa paljon se, millainen työpaikan vuorovaikutuskulttuuri on. Eettinen johtaja seuraa tarkkaan työpaikan vuorovaikutussuhteiden laatua ja puuttuu tarpeen mukaan haasteellisiin työpaikan ilmapiiriä uhkaaviin tilanteisiin. Hän tietää, että positiiviset ihmissuhteet ja hyvä vuorovaikutus vaikuttavat positiivisesti yksilöihin, heidän motivaatioonsa sekä sitoutumiseensa.

Kymmenenneksi, eettisesti toimiva johtaja tiedostaa positiivisen asenteen merkityksen koko organisaation terveyteen. Kun ihmiset kunnioittavat toinen toisiaan, arvostavat toistensa mielipiteitä, luo se henkisesti terveen sekä samalla myös innovatiivisen ja tuottavan työympäristön. Eettisesti toimiva organisaatio syntyy silloin, kun työntekijät pääsevät tekemään työtä yhdessä sellaisessa ympäristössä, missä vallitsee keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri, missä jokainen työntekijä kokee kasvavansa niin ammatillisesti kuin myös ihmisenä sekä missä he kykenevät rakentamaan toimivia ihmissuhteita sekä pääsevät osallistumaan arvostettuna jäsenenä kaikille yhteisen vision toteuttamiseen.

”Eettinen johtajuus on johtamistyyli, mikä sopii jokaiseen organisaatioon”

Eettinen johtajuus on johtamistyyli, mikä sopii jokaiseen organisaatioon. Eettinen johtajuus tuo mukanaan monia hyötyjä organisaation toimintaan. Yksi näistä hyödyistä on positiivisen yrityskulttuurin syntyminen. Eettinen johtaja nostaa työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työmoraalia. Lisäksi hän luo organisaatioon innostavan ilmapiirin, mikä inspiroi työntekijöitä tekemään huipputuloksia. Toinen eettisen johtamisen hyöty liittyy parantuneeseen brändikuvaan. Eettisesti johdetun organisaation brändi kohoaa paitsi henkilöstön niin myös muiden sidosryhmien, kilpailijoiden sekä jopa tavallisten ihmisten silmissä. Kolmas hyöty eettisessä johtamisessa on organisaatiosta leviävän negatiivisen tiedon väheneminen. Eettiset johtajat eivät omalla toiminnallaan luo huonoa PR:ää yritykselleen. Näin he estävät negatiivisen tiedon syntymistä sekä estävät organisaation imagon heikkenemisen ja siitä johtuvan asiakaspaon syntymisen. Neljänneksi, eettinen johtajuus luo uskollisuutta ja sitoutumista. Sekä asiakkaat että työntekijät pysyvät mitä todennäköisemmin uskollisina niille yrityksille, joita johdetaan eettisen johtamisen keinoin. Viidentenä eettisen johtamisen hyötynä voidaan pitää parempaa henkistä ja emotionaalista hyvinvointia. Eettinen johtajuus vähentää työstressiä ja luo parempaa työviihtyvyyttä. Näin työntekijöiden stressitasot eivät nouse liian korkealle, mikä taas voisi johtaa työntekijöiden suurempiin sairauspoissaoloihin, suureen vaihtuvuuteen sekä lukuisiin turhiin työuupumustapauksiin.

Lopuksi voi vielä sanoa, että eettisillä johtajilla on kyky nähdä, mitä ja miten pitää tehdä oikein. Tietenkin joskus voi olla vaikeaa määritellä, mitä ”oikein” tarkoittaa, mutta siitä huolimatta eettiset johtajat eivät pelkää tehdä niitä asioita, joihin he todella uskovat, vaikka se olisi epäsuosittua, epäedullista heille tai tuntuisi epämukavalta. Heille erityisen tärkeää on inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, toisten ihmisten kunnioittaminen, rehellisyys sekä omien arvojen mukaan toimiminen. Eettisillä johtajilla on vahva visio. Heidän päämääränsä on luoda sellainen maailma, missä tulevaisuus olisi positiivinen ja kaikkia ihmisiä huomioiva. Heidän tavoitteenaan on sallia kaikkien yksilöiden tavoitella omien tarpeittensa täyttymistä sekä saada heidän täyden potentiaalinsa kukoistamaan.

Esa Lehtinen

Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi



Kommentti artikkeliin “Miksi eettinen johtajuus on tärkeää?”
  1. Teija Saarinen sanoo:

    Olipa hyvä ja monelta kantilta asiaa tarkastellut kirjoitus! Tästä löysi paljon eväitä paitsi eettisempää johtamiseen myös kaikkeen kohtaamiseen, kiitos. Esimerkin voima on valtava. Aitoudella, avoimuudella ja innostuksen luomisella saa työyhteisössä ihmeitä aikaan.

Jätä kommentti

css.php