Positiivisen johtajan muotokuva – tekopirteä yltiöoptimisti vai empaattinen ihmisten johtaja?

Monet ihmiset ajattelevat, että ihmisen positiivisuus on synnynnäinen ominaisuus, mitä ei voi myöhemmin elämässä oppia. Sama ajatusmalli liittyy usein myös positiiviseen johtamiseen. Johtaja on siis joko positiivisesti johtava tai sitten hän ei ole sitä. Minun mielestäni asia ei kuitenkaan ole näin toivotonta, vaan totuus on aivan toisenlainen. Tosiasiassa positiivisuus on taito, jota voi harjoittaa itsessään omaamalla oikeanlaisen asenteen. Se on kuitenkin totta, että toisille positiivisuuden kehittäminen on helpompaa kuin toisille, mutta kenellekään se ei ole täysin mahdotonta. Positiivisuutta pitää myös harjoittaa joka ainoa päivä. Totta kai niille ihmisille, jotka ovat saaneet ”syntymälahjana” positiivisuuden, se on paljon helpompaa kuin niille, joilla tätä lahjaa taas ei ole. Jos tavallisella ihmisellä on toisinaan haastavaa pysyä positiivisena elämän kolhiessa häntä monin tavoin, kuten esimerkiksi sairauksien, läheisten kuolemien, stressin ja henkilökohtaisten vaikeuksien muodossa, erityisen haastavaa on toimia johtajana ja pyrkiä säilyttämään kaikista haasteista huolimatta positiivinen ote johtajuudessa. Tämä siksi, että jokainen johtajakin on ihminen, jolla on samat pelot ja elämän haasteet kuin muillakin ihmisillä. Johtajilta kuitenkin edellytetään enemmän ”kriisikestävyyttä” kuin muilta ihmisiltä. Heidän odotetaan kykenevän johtamaan ja säilyttämään toimintakykynsä riippumatta siitä, mitä he tuntevat sisällään. Kukaanhan ei halua johtajaa, joka on negatiivinen persoona ja johtaa muita negatiivisella energialla. Positiivisen johtajuuden etuja työyhteisön ilmapiirille ja tuottavuudelle korostavat myös monet psykologiset tutkimukset.

”Positiivisen johtamisen ydinajatus on keskittyä siihen, mikä yksilön, tiimin ja organisaation tasolla toimii ja tuottaa hyvää tulosta”

Mitä positiivisella johtajuudella tarkoitetaan? Suomalainen positiivisen johtamisen huippuasiantuntija Sanna Wenström kirjoitti aiheesta ”vieraskynänä” blogisivustolleni jokin aika sitten varsin tyhjentävän artikkelin, joten itse käsittelen tässä asiaa vain lyhyesti. Amerikkalainen johtamisen ja organisaatioiden tutkimuksen professori Kim S. Cameron avasi kirjassaan ”Practising Positive Leadership” positiivisen johtamisen tarkoittavan ”monipuolisten positiivisten käytäntöjen toimeenpanemista, joiden tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja organisaatioita saavuttamaan korkein potentiaalinen tasonsa, menestymään työssään, kokemaan työyhteisössä innostavaa ja yhteisöllisyyttä kohottavaa energiaa sekä saavuttamaan näin entistä parempaa tehokkuutta”. Sanna Wenström on ”Positiivinen johtaminen” -kirjassaan tuonut esille, että ”positiivisen johtamisen ydinajatus on keskittyä siihen, mikä yksilön, tiimin ja organisaation tasolla toimii ja tuottaa hyvää tulosta”. Edellä mainittujen asiantuntijoiden mukaan positiivinen johtaminen on positiivisten tunteiden muotoilemista, ohjaamista ja määrätietoista tunteisiin vaikuttamista, joiden tavoitteena on kannustaa tiimin jäseniä ja työntekijöitä menestymään työssään entistä paremmin. Siinä nähdään yksittäisen työntekijän ja organisaation hyvinvoinnin kulkevan käsi kädessä tavoiteltaessa organisaation menestymistä. Tämän vuoksi työntekijöiden positiivisten työolojen luominen sekä tiimitoiminnan kehittäminen edesauttavat koko organisaation kukoistamista. Positiiviseen johtamisen alueeseen lasketaan kuuluvan mm aidon johtamisen kehittämisen, karismaattisen johtamisen, palvelevan johtamisen, henkisen johtamisen ja transformatiivisen johtamisen teoriat.

Positiivisen johtamisen neljää perusperiaatetta voidaan kutsua käsitteillä psykologinen turvallisuus, tarkoitus, polku ja kehitys (Englanninkielisessä kirjallisuudessa puhutaan 4P:stä: Psychological Safety, Purpose, Path ja Progress). Psykologinen turvallisuus menestyy ympäristössä, jossa työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi. Heitä ei nolata, haukuta tai hylätä, kun he osallistuvat keskusteluun, kertovat ideoitaan, ovat eri mieltä jostain asiasta tai tekevät virheitä. Tämä saa heidät loistamaan työssään antamalla siihen kaiken osaamisensa ja tarmonsa. Positiivinen johtaja luo omalla esimerkillään ja toiminnallaan työympäristön, missä valitsee avoimuus, luottamus, ihmisten arvostaminen, luovuuden kukoistaminen sekä lisääntynyt sitoutuminen niin työhön kuin myös työpaikkaan.

Tarkoitus tässä yhteydessä viittaa työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Kun työntekijä huomaa, että hänen työnsä ei ole merkityksetöntä, vaan tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta, sitoutuu hän sen tekemiseen mahdollisimman hyvin. Positiivinen esimies selventää työntekijöilleen heidän työnsä merkityksellisyyttä sekä näyttää heille, miten heidän työnsä liittyy koko organisaation toimintaan ja sen menestymiseen.

Positiivisen johtamisen kolmas perusperiaate Polku selventää miten tavoitteita, resursseja, rooleja, määräaikoja sekä strategioita on mahdollista saavuttaa. Positiivinen johtaja kertoo selkeästi ja mitään tietoja pihistelemättä omalle tiimilleen kaikki ne odotukset ja ohjeet, mitä hän on heille asettanut. Tämän jälkeen tiimin jäsenillä on selkeä kuva, mitä heiltä odotetaan, mitä heidän pitää tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan, mitkä keinot ovat oleellisia parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamisessa sekä mitkä ovat riittävät aikaresurssit tehtävien suorittamiseen.

Edistymistä voidaan pitää positiivisen johtamisen ns. yhdistävänä elementtinä, minkä tarkoituksena on luoda työyhteisöön yhteinen arvomaailma, innostava kasvuympäristö sekä ihmisten ja toiminnan jatkuvan kehittymisen ilmapiiri. Positiivinen johtaja pyrkii luomaan tätä edistymistä kahdella tavalla. Ensimmäiseksi hän näyttää muille ihmisille arvostavansa heitä ja heidän työpanostaan, juhlistaa yhdessä niin pieniä kuin myös suuria voittoja sekä luo ympärilleen positiivista asennetta ja henkeä. Toiseksi positiivinen johtaja rakentaa hyvät ja toimivat ihmissuhteet työntekijöihinsä tarjoamalla heille tarvittaessa neuvoja, antamalla tukea sekä antamalla ja vastaanottamalla niin positiivista kuin myös kriittistä palautetta.

”Positiivisen johtamisen arvoa organisaatioissa, hallinnossa, politiikassa ja liiketoiminnassa ei saa koskaan aliarvioida”

Positiivisen johtamisen arvoa organisaatioissa, hallinnossa, politiikassa ja liiketoiminnassa ei saa koskaan aliarvioida. Vaikka jokin yksikkö, ryhmä tai tiimi voi muodostua monista lahjakkaista työntekijöistä, se ei voi toimia täydellä potentiaalillaan tai saada aikaan maksimaalista tulosta ilman positiivista johtajuutta. Positiivisilta johtajilta edellyttävistä ominaisuuksista voidaan laatia pitkiäkin listoja, mutta itse nostaisin tässä esille erityisesti viisi tärkeää johtajan ominaisuutta eli uteliaisuuden, rohkeuden, luottamuksen, sinnikkyyden ja suoraselkäisyyden.

1. Uteliaisuus. Utelias ihminen yleensä pyrkii löytämään vastauksia kysymyksiin miksi ja mitkä ovat perustelut. Uteliaan ihmisen motiivina on enemmänkin tiedonjano kuin syyllisten hakeminen. Positiivinen johtaja ei pyri tuomitsemaan ihmisiä, vaan hän pyrkii löytämään vastauksia siihen, miksi ihmiset tekevät niin kuin he tekevät. Näin tuomitseminen jalostuu uteliaisuudeksi. Jos esimerkiksi joku asia ei toimi organisaatiossa niin kuin sen pitäisi toimia tai tapahtuu jokin virhe, positiivinen johtaja ei hae syyllisiä, vaan pyrkii selvittämään syyn tapahtuneeseen sekä yrittää löytää keinot päästä tilanteesta eteenpäin.

2. Rohkeus. Positiivinen johtajuus edellyttää rohkeutta. Positiivinen johtaja ei ajattele ”asiat tehdään niin kuin ne on ennenkin tehty” tai ”jos en tee mitään, en tee virheitä” -periaatteilla, vaan hän uskaltaa tarvittaessa ottaa harkittuja riskejä, astua ulos turvallisesta ”boksista” sekä ajatella aivan uudella tavalla. Tätä uudenlaista ajattelua tarvitaan esimerkiksi organisaatiota kohtaavissa haasteellisissa tilanteissa. Lisäksi sitä tarvitaan rehellisen palautteen vastaanottamisessa ja antamisessa, mikä taas on erittäin tärkeää ammatillisessa kasvussa ja itsensä kehittämisessä. Rohkeus on usein haastavaa, mutta se parhaimmillaan antaa myös paljon sekä johtajalle itselleen että myös hänen johtamalleen organisaatiolle.

3. Luottamus. Luottamusta on kahdenlaista. Ensinnäkin se on itseluottamusta, mikä tarkoittaa paitsi ihmisen luottamista omiin kykyihinsä ja osaamiseensa, niin myös luottamista omiin ideoihin ja aloitteisiin. Kun ihmisellä on itseluottamus kunnossa, kykenee hän luottamaan myös muihin ihmisiin. Toiseen ihmiseen luottaminen tarkoittaa luottamusta hänen sanoihinsa, kykyihinsä ja ammattitaitoonsa. Kun johtaja luottaa työntekijöihinsä, inspiroi hän heitä uskomaan omiin kykyihin ja osaamiseen. Keskinäinen luottamus on jokaisen organisaation menestyksen elinehto. Epäluottamus lisää viihtymättömyyttä, heikentää työilmapiiriä, vähentää työn tehokkuutta sekä vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuteen. Luottamus taas toimii aivan päinvastoin. Jos johtaja uskaltaa luottaa työntekijöihinsä, leviää tämä esimerkki työntekijöiden pariin. Näin luottamus ei ole vain inspiroivaa, vaan se on myös tarttuvaa.

4. Sitkeys. Sitkeyttä voidaan pitää yhtenä positiivisen johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Sitkeys saa johtajan yrittämään, vaikka hän voisi joutua kohtaamaan epäonnistumisen tai pettymyksen. Sitkeys saa myös työntekijät uskomaan, että tavoite on saavutettavissa. Tämän vuoksi he tekevät kaikkensa saavuttaakseen sen. Sitkeys ei tietenkään ole sitä, että jatkuvasti on valmiina lyömään päätään seinään, jos tulos on realistisesti katsottuna toivoton. Sen sijaan sitkeys on sitä, että johtaja ei ole liian lyhytpinnainen ja kärsimätön, vaan hänellä on kyky toimia riittävän kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti. Hän ymmärtää, että monet asiat vaativat toteutuakseen aikaa ja vaivannäköä. Usein sinnikkyys tuo lopulta voiton, vaikka sen saavuttaminen voi viedä kauankin.

5. Suoraselkäisyys. Positiivisen johtamisen yksi avainsana on ”aitous”. Tällöin ihminen on todella se, kuka hän sanoo olevansa, jopa silloin, kun kukaan muu ei ole tätä näkemässä. Positiivisilla johtajilla on eräänlainen sisäinen koodi siitä, että miten he esiintyvät, miten he toimivat muiden ihmisten kanssa sekä miten saavuttavat oman organisaationsa tavoitteet. Positiivinen johtaja johtaa tehokkaasti toimimalla suoraselkäisesti. Hänen työntekijöittensä on luotettava siihen, että hän on se, kuka hän sanoo olevansa ja että hän todella tekee niin kuin hän sanoo. Hänen esimerkkiään seurataan tarkoin. Hänen johtamisperiaatteensa ovat tasapuolisuus, yksilöiden huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, rehellisyys, ihmisten arvostaminen sekä vastuun kantaminen. Tällaiselle johtajalle suoraselkäisyys ei ole ainoastaan hyvää tarkoittava sana, vaan suoraselkäisyys toimii ohjaavana periaatteena hänen johtajuudessaan sekä muussakin hänen elämässään. Tämä on hänelle elämän kantava periaate.

”Positiivisella johtamisella on tärkeä paikkansa nykyajan johtamisessa”

Positiivisella johtamisella on tärkeä paikkansa nykyajan johtamisessa. Oikoakseni mahdollisia väärinkäsityksiä tuon esille, että sillä ei todellakaan tarkoiteta sitä, että johtajan pitää koko ajan näyttää hyvätuuliselta hymyillen kuin Hangon keksi tai hänen pitää jättää huomioimatta tai vältellä vaikeita tilanteita. Ei, sillä positiivisessa johtamisessa on paljon muuta. Johtajan pitää olla aidosti positiivinen johtaja, mikä tarkoittaa monia asioita. Hänen pitää

1. voimaannuttaa omia työntekijöitään tarjoamalla heille itseohjautuvuutta ja joustavuutta sekä huolehtimalla heidän osaamisensa kehittämisestä
2. tukea työntekijöitään esimerkiksi puhumalla heidän puolestaan, puolustaa heitä tarvittaessa sekä joskus jopa taistella heidän puolestaan
3. osoittaa työntekijöitään kohtaan myötätuntoa silloin, kun heillä on suuria haasteita elämässään sekä pyrkiä ymmärtämään, miksi he toisina päivänä saavat aikaan hyviä tuloksia toisten päivien taas mennessä huonommin.
4. toimia työntekijöiden innoittajina sekä antaa heille toivoa tulevaisuudesta
5. olla empaattinen näyttäen aidosti välittävänsä työntekijöistään esimerkiksi opettelemalla tuntemaan heitä paremmin sekä erityisesti kuuntelemalla heitä aktiivisesti
6. tuoda energiaa ja virtaa työpaikalle, sillä innostuneisuus on herkästi tarttuvaa ja se toimii myös hyvänä motivaattorina
7. kohdella kaikkia työntekijöitä arvostavasti ja tasapuolisesti
8. ymmärtää hyvän ja positiivisen huumorin käytön mahdollisuudet erilaisissa tilanteissa
9. toimia hyvänä esimerkkinä ja roolimallina kaikissa toiminnassaan kuten esimerkiksi hoitamalla sosiaaliset vuorovaikutustilanteet mahdollisimman positiivisesti
10. muistuttaa työntekijöitään heidän työnsä tavoitteista ja merkityksestä erityisesti rankkoina aikoina
11. luoda työyhteisöönsä positiivinen kulttuuri, missä menestymistä voidaan juhlia sekä missä ihmiset huomioivat toistensa saavutuksia sekä edistymistä työssään
12. olla positiivinen muutosagentti, joka keskittyy enemmän ihmisten vahvuuksiin kuin heikkouksiin unohtamatta tietenkään heikkouksien korjaamista
13. hyväksyä, että työpaikalla on toisinaan konflikteja, joista osa on kehitystä eteenpäin vieviä positiivisia konflikteja ja osa taas työpaikan henkeä uhkaavia negatiivisia konflikteja. Hän pyrkii hyödyntämään positiivisia konflikteja toiminnan kehittämiseksi sekä estämään ja häivyttämään negatiivisten konfliktien syntyminen tai ainakin niiden eskaloituminen
14. keskittyä enemmän ongelmien ratkaisemiseen kuin niiden jatkuvaan esilletuomiseen ja niillä mässäilyyn

”Pohjimmiltaan ihmisten johtaminen tarkoittaa ihmisiin vaikuttamista ja suunnan näyttämistä heille”

Kun me puhumme ihmisten johtamisesta, monilla ihmisillä on kuva, että siinä aina on mukana positiivinen vire. Tämä asia ei kuitenkaan aina välttämättä ole näin. Pohjimmiltaan ihmisten johtaminen tarkoittaa ihmisiin vaikuttamista ja suunnan näyttämistä heille. Sen avulla tavoitellaan kykyä vaikuttaa toisiin ihmisiin, heidän ajatuksiinsa ja toimintaansa. Tämä vaikuttaminen voi tietenkin olla positiivista, mutta voi se olla muutakin, sillä tietoisesti tai jopa tiedostamatta johtaja voi luoda omalla toiminnallaan johtamaansa organisaatioon negatiivisen yrityskulttuurin, missä rehottaa raastava kilpailu kollegoiden kesken ja syvä työntekijöiden keskinäinen epäluottamus. Tämän vuoksi johtamiskäsitettä ei voi aina pitää synonyyminä positiivisen johtamisen kanssa. Tämä merkitsee sitä, että jokaisen johtajan pitää tehdä harkittu ja tavoitteellinen päätös johtaa positiivisesti. Hänen tulee tehdä tietoinen päätös siitä, että hän johtaa moraalisesti ja eettisesti oikein. Hänen pitää sitoutua jatkuvaan kasvuun niin johtajana kuin ihmisenäkin sekä olemaan kärsivällinen itselleen, jos kaikki ei aina tapahdukaan niin kuin hän on tavoitellut. Positiiviseksi johtajaksi kasvaminen edellyttää myös nöyryyttä, sillä ihminen ei johtajana voi koskaan olla valmis tai täydellinen. Aina on uutta opittavaa. Positiivinen johtajuus on siis eräänlainen koko elämän jatkuva kasvuprosessi, Lisäksi se on päätös, minkä seurauksena johtaja joutuu tarkkailemaan jatkuvasti omaa toimintaansa ja sen vaikutusta muihin ihmisiin.

Esa Lehtinen

Tarvittaessa olen valmis pitämään innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin myös työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Näitä luentoja on mahdollista pitää myös etäluentoina. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse: esa.lehtinen@kec.fi

Jätä kommentti

css.php