Työpaikan henkeä tuhoava energiasyöppö – Pelolla johtaminen imee ihmisistä kaikki tehot

Ensin hyviä uutisia! Viimeisten työolobarometrien mukaan suomalainen työelämä on kehittynyt aikaisempaa parempaan suuntaan. Lisäksi barometreissä on tullut esille, että johtaminen on kehittynyt yhä enemmän ihmisiä huomioonottavan valmentavan johtamisen suuntaan. Hyvä näin! Nyt varmaan olen pessimis Lisää

Tunneäly tuo tehokkuutta myös päätöksentekoon

Omassa työssäni valmentajana ja konsulttina kohtaan lähes päivittäin johtajia, jotka tekevät työkseen jatkuvaan tahtiin niin pieniä kuin myös isoja päätöksiä. No, tässä sinänsä ei ole mitään ihmeellistä, sillä juuri tehokkaasta päätöksenteostahan johtajille juuri maksetaan. Se kuitenkin usein vielä Lisää

Hyvä johtaja ymmärtää tunteiden merkityksen johtamisessa!

Me suomalaiset pidämme itseämme, usein jopa ärsyttävyyteen asti, tiukan rationaalisina ihmisinä, jotka ajattelevat ja toimivat järkevästi ilman, että tunteet pystyvät vaikuttamaan päätöksiin. ”Vain tosiasiat ratkaisevat”, ”nyt pitää ottaa järki käteen”, ”ajatellaanpa nyt järkevästi” ovat tunnettuja Lisää

Tarvitaanko johtamisessa tunteita ja niiden ymmärtämistä?

”Tunteet tekevät meistä ihmisen”, sanoi eräs suuri ajattelija jo kauan sitten ollen tässä asiassa hyvin oikeassa. Tämän takia puhuessani tunneosaamisesta ja –johtamisesta erilaisissa johtajavalmennyksissa ja seminaareissa joskus vieläkin hämmästyn monien osallistujien suhtautumista aiheeseen. ”Johta Lisää

Säädä sosiaalinen tutkasi oikeille taajuuksille työyhteisössäsi!

Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen olento, joka muodostaa monimutkaisia yhteistyötä tekeviä sosiaalisia ryhmiä, kuten esimerkiksi perheitä, työyhteisöjä ja kansakuntia. Yhteisöjen luomisessa ja ylläpitämisessä ihminen tarvitsee sosiaalisuutta ja erilaisia sosiaalisia taitoja. Sosiaalisuudella, tai Lisää

Johtaja – arvioi oman organisaatiosi tunnetaitoja paremmin!

Edellisessä blogikirjoituksessani kirjoitin tunneilmastosta ja sen myönteisestä vaikutuksesta organisaation tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Lyhyesti kerrottuna tunneilmastollahan kuvataan työyhteisön ilmapiirin laatua, työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden yhteishenkeä. Monissa tutkimuksissa Lisää

Herää johtaja – kiinnitä enemmän huomiota oman organisaatiosi tunneilmastoon!

Olen kirjoittanut muutamassa aikaisemmassa blogissani tunneälystä lähinnä yksilön kannalta, mutta on hyvä muistaa, että tunneälyä voi tarkastella myös organisaatiotasolla. Lähtökohtana on se, että organisaatiot muodostuvat ihmisistä. Organisaation älykkyys on peräisin sen jäsenten, ihmissuhteiden, k Lisää

Tunneälyttömyydestä tunneälyisyyteen – haastava, mutta antoisa matka inhimillisyyteen

Olen muutamassa aikaisemmassakin blogissani kirjoittanut tunneälystä ja sen merkityksestä työelämässä. Olen tuonut esille, että tunneälyyn kuuluu mukaan viisi eri aluetta eli omien tunteiden tiedostaminen, niiden hallitseminen, itsensä motivoiminen, muiden ihmisten tunteiden havaitseminen eli empati Lisää

Tunnejohtaminen lisää sekä työssä viihtymistä että työn tuottavuutta

Tunneosaamisen merkitys työpaikoilla on suuri. Monissa tutkimuksissa on todettu, että oman työn hallitsemattomuuden tunne, työn mielekkyyden kokemusten vähäisyys, henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen johtuvat työyhteisöjen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Tunn Lisää

Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa

Suomalaisessa työelämässä mitattaessa ihmisen menestymistä työssä kiinnitetään vieläkin liian paljon huomiota työn tekniseen osaamiseen ja laajaan tietotasoon, vaikka pääpainon tulisi olla sosiaalisessa älykkyydessä eli tunneälyssä. Tämä siitäkin huolimatta, että lukuisissa tutkimuksissa on todettu Lisää